Lasten toimijuus 2010-luvun ympäristöaiheisissa kuvakirjoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelin lasten ja lasten kaltaisten hahmojen toimintaa ja toiminnan seurauksia 2010-luvulla Suomessa ilmestyneissä ympäristöaiheisissa kuvakirjoissa. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli selvittää, millaista toimijuutta kirjat ilmentävät. Alakysymyksinä oli, millaisia toimintaresursseja lapset toiminnassaan käyttävät ja millaisia seurauksia lasten toiminnalla on. Toimintaresurssit ovat toimijan käytössä olevia voimavaroja, jotka mahdollistavat ja tehostavat toimintaa.

Tutkimuksen tekemistä ohjasi ajatus kuvakirjojen kasvattavasta vaikutuksesta ja muista merkityksistä lasten elämässä. Tutkimuksen tavoitteena oli sekä jatkaa ympäristöaiheisten kuvakirjojen tutkimisen perinnettä että tuoda tutkimukseen uusia näkökulmia. Lasten toimijuudesta 2010-luvun ympäristöaiheisissa kuvakirjoissa ei tiettävästi ole vielä olemassa tieteellistä tutkimusta. Toimintaresurssien teorian soveltamisesta kuvakirjoihin ei myöskään löytynyt aikaisempia tutkimuksia.

Lasten toimijuuden tutkimus on lähtenyt liikkeelle useilta tieteenaloilta, ja on nykyään keskeinen näkökulma lapsuudentutkimuksessa. Lapsen näkeminen toimijana kuvaa hänet aktiivisena yhteiskunnallisena osallistujana ja vaikuttajana. Tässä tutkimuksessa toimijuutta lähestyttiin lapsuudentutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen näkökulmista, joten tutkimusote oli tieteidenvälinen.

Aineistoksi valikoitui 9 kuvakirjaa. Analysoinnin aloitin sosiaalisemioottisen multimodaalisen analyysin kuva-analyysimenetelmällä ja jatkoin teoriaohjaavaa sisällönananalyysiä käyttäen. Tuloksiksi sain luokkia, jotka kuvasivat aineistossa ilmenneitä toimintaresursseja ja toiminnan seurauksia. Luokkien pohjalta pystyin päättelemään toimijuuden ilmiön näyttäytymistä. Tutkimus osoitti, että lapset ovat kuvakirjoissa aktiivisia toimijoita, jotka osallistuvat ympäröivän maailmansa tapahtumiin sekä pienillä, että isommilla teoilla. Lasten toiminnassa ilmeni kulttuurisia ja sosiaalisia toimintaresursseja. Ne ilmenivät taitojen, vahvuuksien ja sosiaalisten suhteiden tuottamana toimintakykynä. Toiminnan seuraukset osoittivat lasten kykyä aikaansaada muutoksia toimintaympäristössään, lasten toiminnan arvostusta ja toiminnan merkityksiä lapsille itselleen.

Tutkimuksen tuloksilla en pyrkinyt yleistettävyyteen, mutta tulokset kuvaavat toimijuuden ilmiötä tutkimusaineiston laajuudessa. Tuloksia voidaan pitää myös heijastumana aikamme lapsikäsityksestä ja muista arvostuksista. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsivät esimerkiksi toistettavuus, laaja lähde- ja menetelmäkirjallisuuteen perehtyminen ja aineiston valinta. Luotettavuutta voi kyseenalaistaa tutkimuksen edellyttämä tulkinnallisuus, mutta tähän pyrin vastaamaan analyysin ja tulosten kattavalla raportoinnilla.