Alkoholi elämässäni : opiskelijoiden syyt ja selitykset viikoittaiselle alkoholin käytölle

Abstract

Alkoholi kuuluu tärkeänä osana monen ihmisen elämään. Parhaimmillaan alkoholi voi lievittää stressiä, auttaa jaksamaan arjessa ja parantaa sosiaalisia suhteita. Tässä tutkimuksessa käsittelen opiskelijoiden alkoholin käyttöä ja humalajuomista. Tutkimukseen osallistuvat opiskelijat juovat alkoholia kerran viikossa tai useammin. Tutkimus alkaa teoreettisella tarkastelulla alkoholin historiasta, sosiokulttuurisesta taustasta, humalasta, alkoholin hyväksyttävyydestä, ihmisen psyykestä ja asenteista. Teoreettisen tarkastelun jälkeen tutkimus etenee empiiriseen aineistoon, missä haastatellaan kirjallisesti opiskelijoita heidän ajatuksistaan alkoholin käyttöön ja humalajuomiseen.

Tutkimus on toteutettu fenomenografisin menetelmin, jolloin aiheessa keskeistä on opiskelijoiden erilaiset käsitykset alkoholista ilmiönä. Fenomenografisena tutkimuksena tutkimukseni nojaa empiiriseen aineistoon, mikä tässä tutkimuksessa on kirjallisesti kerätty haastatteluaineisto, jonka päätelmistä laaditaan lopuksi kuvaus. Tutkijana en lähde tutkimukseen tyhjästä vaan asiaa koskeva perinne, käsitykset ja uskomukset luovat mahdollisuuden ymmärtää tutkittavaa ilmiötä ja tutkittavan kokemuksia ja käsityksiä. Tuon tutkimuksessa teemoittelun avulla tutkittavan kokemuksen ja käsityksen tutkittavasta asiasta, peilaten sitä samalla omaan esiymmärrykseeni aiheesta. Tutkijana myötäilen tutkittavan kieltä ja puhetta ja etsin tutkittavan näkökulman. Pyrkimyksenäni on muodostaa kokemuksesta ja mielellisistä tulkinnoista merkityssuhteita ja merkityskokonaisuuksia. Tutkijana elämänkokemuksellani ja sen tuomalla merkitysten tajulla on keskeinen tehtävä analyysissä.

Aineistoanalyysissa on käytetty apuna teemoittelua, jonka avulla hahmotetaan aineistossa toistuvia aiheita, jotka koodataan sitaatteja sisältäviksi teemaluokiksi. Empiirisenä aineistona toimii Helsingin Sanomien Nyt-liitteen vuonna 2002 tekemä alkoholikysely. Taustatietoina kustakin vastaajasta ovat mukana ikä, ammatti ja sukupuoli. Vastaajia on yhteensä kaiken kaikkiaan 3413, joista olen arponut käsiteltäväksi 15 opiskelijaa.

Alkoholitutkimuksessa kiinnitetään usein huomio alkoholisteihin ja ongelmakäyttäjiin. Omassa tutkimuksessani haluan kiinnittää huomion nuoriin opiskelijoihin, joille alkoholin käyttö on pääasiassa kohtuukäyttöä. Koska suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti opiskelijapiireissä alkoholi näyttelee tunnetusti suurta osaa, on tärkeää ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat alkoholin kulutukseen. Tutkimus on itsessään merkittävässä asemassa opiskelijoiden ja heidän käyttäytymisensä ymmärtämiseksi. Kun ymmärrämme paremmin syitä opiskelijoiden alkoholin käyttöön ja humalajuomiseen, voimme myös miettiä vaihtoehtoisia keinoja syiden lievittämiseksi tai poistamiseksi. Tutkimukseni voi näin ollen parhaimmillaan edesauttaa opiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä antamalla tietoa opiskelijoiden keskuudessa vallitsevista asenteista ja ajatuksista. Tutkimuskysymykseksi muodostuivat seuraavat: 1) Miten opiskelija perustelee alkoholin käyttönsä? 2) Miten opiskelija perustelee humalajuomisen? 3) Mitä opiskelija uskoo elämänsä olevan ilman alkoholia?

Tuloksissa ilmeni, että alkoholinkäytön suurin syy löytyy sosiaalisista suhteista ja hyvän olon tunteen hakemisesta. Humalatilalta haettiin puolestaan sosiaalisten suhteiden lisäksi myös arjesta irtautumisen kokemusta. Humalajuomista perusteltiin sosiaalisten suhteiden parantumisella, stressin lievityksenä sekä arjen vaateiden unohtumisella. Opiskelijat uskoivat elämän ilman alkoholia muuttuvan tylsemmäksi, mutta rahaa heillä olisi käytössään vastaavasti enemmän. Aihe herätti opiskelijoissa ajatuksia, joista suurin osa liittyi oman alkoholin käytön ja ongelmajuomisen pohdiskeluun ja alkoholikulttuurin mukautumiseen.

Luotettavuutta arvioitaessa täytyy muistaa, että tutkimuksessani käsittelin ainoastaan opiskelijoita, joiden alkoholin käyttö on viikoittaista. Tästä tutkimuksesta ei näin ollen voida vetää johtopäätelmiä harvemmin juovien opiskelijoiden alkoholin käytön tai humalajuomisen syihin ja selityksiin. Fenomenografisen tutkimuksen pääpiirteet huomioiden luotettavuuden kannalta oleellista on huomioida, että kaikki teemaluokat olivat tutkijan itsensä valitsemia ja näin ollen tutkijan omat kokemukset ja käsitykset vaikuttavat, millaisia teemaluokkia muodostetaan. Syytä on myös havaita, että tutkimus käsittää ainoastaan suomalaiset opiskelijat. Lisäksi otoskoko on rajallinen.