Koulutuksen tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus koulutusekonomistisesta näkökulmasta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa paneudutaan hieman epätyypilliseen kasvatustieteelliseen tyyliin koulutuksen tuottavuuteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Tämän tutkielma on syntynyt sellaisen pohdinnan pohjalta, jossa on mietitty suomalaisen koulujärjestelmän mahdollisuuksia kehittyä yhä tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. Vaikka nämä vahvasti taloudellisia mielikuvia herättävät termit ovat jopa epäsuosittuja kasvatustieteilijöiden keskuudessa, ei liene epäselvää, että jokainen meistä haluaisi oppilaidensa omaksuvan enemmän tietoja ja taitoja, ja käytettävissä olevan ajan puutteen vuoksi vieläpä mahdollisimman nopeasti. Tämän tutkielman tarkoituksena on selventää koulutusekonomistista näkökulmaa koulutuksen tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Onko olemassa jotain selkeitä ja mahdollisimman yksiselitteisiä tutkimukseen perustuvia toimintatapoja, joiden avulla koulutusta voidaan viedä tuottavampaan ja tehokkaampaan suuntaan?

Tutkielmassa avataan ensin käytetyt käsitteet ja lähdetään tämän jälkeen avaamaan käsitteiden merkitystä koulutusekonomistisen tutkimuksen pohjalta. Tämän jälkeen siirrytään koulutuksen tuotantofunktiota käsitteleviin kysymyksiin. Koulutuksen tuotantofunktion avulla on pyritty mallintamaan koulutukseen käytetyt panokset ja sieltä saadut tuotokset. Tuotantofunktiota optimoimalla on mahdollista teoreettiseen koulutuksen tehostamiseen.

Tutkielman lopussa käydään läpi erilaisia tehokkuuteen liittyviä tutkimuksia ja niiden antia. Osaltaan tehokkuustutkimuksien tekemistä hankaloittaa käytettävissä olevan materiaalin vähäinen lukumäärä. Vaikka koulumaailmassa kokeet ovat lähes arkipäivää, ovat standardoidut testit kuitenkin harvinaisia. Tämän vuoksi koululaisia on vaikea laittaa samalle viivalle ja vertailla keskenään. On myös pohdittava sitä, kannattaako tällaisiin testituloksiin panostaa liiaksi. Testit ja niissä menestyminen eivät ole kuitenkaan itseisarvo ja niillä ei koskaan pystytä mittaamaan kaikkea omaksuttua inhimillistä pääomaa. Ajan muuttuessa on myös muistettava, että koulutuksen tulee uudistua yhtä lailla.