Tärkeä tietää : opetuksen kentän eri portailla toimivien henkilöiden käsityksiä lainsäädännön ja koulumaailman välisestä suhteesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmamme tutkii, millaisia käsityksiä opetuksen kentän eri portailla toimivilla henkilöillä on lainsäädännön ja koulumaailman suhteesta. Tutkielman avulla halusimme selvittää, tuntevatko opetusalan parissa toimivat henkilöt omaa asemaansa koskevan lainsäädännön. Tutkimus on siis luonteeltaan kartoittava.

Aihe on aina ajankohtainen ja koemme sen tutkimisen erityisen tärkeäksi opetusalaa koskevan lainsäädännön alati muuttuessa ja täsmentyessä. Halusimme myös selvittää, saavatko opettajat riittävän määrän koulutusta asemaansa koskevaan lainsäädäntöön liittyen. Täsmensimme tutkimusongelmaa kahdella tutkimuskysymyksellä:

1. Millaisia käsityksiä opetuksen kentän eri portailla toimivilla henkilöillä on lainsäädännöstä koulussa?

2. Millaisia käsityksiä opetuksen kentän eri portailla toimivilla henkilöillä on lainsäädännön ja käytännön koulumaailman välisestä suhteesta?

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään Suomen koululainsäädännön historiaa ja joitakin tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä. Aiheesta ei juurikaan ole aiempia tutkimuksia ja senkin takia näemme,että aihetta on tärkeää tutkia. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2015 ja keväällä 2016 fenomenografisena tutkimuksena ja tutkimus analysoitiin yleisten fenomenografisten analyysimenetelmien keinoin.

Halusimme tehdä haastattelut koko opetusalan ”skaalalla”, jotta saisimme mahdollisimman kattavan aineiston tutkimushenkilöiden käsityksistä lainsäädännön ja koulumaailman välisiin suhteisiin liittyen. Haastattelimme portaittain virkaperusteisessa arvojärjestyksessä alaspäin edeten, aina luottamusmiehestä ja rehtorista kentällä toimivaan opettajaan, opettajaopiskelijaan, opetuksen kohteeseen (yläkoulun oppilas) ja oppilaan huoltajaan.

Haastattelumetodina käytimme teemahaastattelua. Jokainen haastateltava sai luettavakseen tosielämään pohjautuvan esimerkkitapauksen koulussa sattuneesta vastuutapahtumasta sekä sitä seuranneen oikeuden ratkaisun. Käytimme esimerkkitapauksia virikkeenä hedelmällisen haastattelun aikaansaamiseksi. Haastattelut toteutettiin kasvokkain ja haastateltavan anonymiteettiä kunnioittaen. Tutkimusaineiston valikointi tapahtui sattumanvaraisesti.

Tutkimustuloksista ilmenee, että pakollista lakiasioihin liittyvää koulutusta tarjotaan liian vähän niin opettajankoulutuksessa, kuin opettajien täydennyskoulutuksessakin. Lisäksi tutkimus tuo ilmi sen, että koulutuksen puutteeseen nojaten opettajan oikeusturva ei tutkimushenkilöiden mukaan ole tällä hetkellä riittävä.

Lainsäädäntö näkyy aineiston perusteella koulumaailmassa eniten oppilashuollossa, vastuuna oppilaasta ja turvallisesta työympäristöstä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että opetuksen kentällä toimivat henkilöt ovat paremmin tietoisia omaa asemaansa koskevasta lainsäädännöstä kuin he, jotka eivät työskentele opetusalalla.

Aineistosta nousi toistuvasti esiin käsitys, jonka mukaan lainsäädäntöä koskevan tiedon hankkiminen on enimmäkseen henkilön omatoimisuuden varassa. On merkille pantavaa, että haastateltavat näkivät lainsäädännön ja koulumaailman suhteen haasteellisena. Kävi ilmi, että suhde koetaan monimutkaisena useiden koulutyötä koskevien limittäisten lakien takia. Erityisesti opetustyötä tekevät henkilöt toivovat lainsäätäjien tutustuvan paremmin koulun arkeen ennen lakien säätämistä. Tutkimuksen perusteella voidaan yleistää, että lainsäädäntöön liittyvät asiat eivät ole kaikille opetuksen kentällä toimijoille selviä. Koulutusta asiaan liittyen ei ole tarjolla tarpeeksi ja alati muuttuva lainsäädäntö koetaan haasteelliseksi omaksua.