Lastentarhanopettajien käsityksiä alle 3-vuotiaan lapsen turvallisuuden tunteen tukemisesta päivähoidon aloitusvaiheessa
Leinonen, Tiina (2016-06-02)
T. Leinonen
02.06.2016
© 2016 Tiina Leinonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042320
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata lastentarhanopettajien käsityksiä alle 3-vuotiaan lapsen turvallisuuden tunteen muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kuinka turvallisuuden tunnetta voidaan tukea päiväkodin varhaiskasvatuksessa. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi eräässä päiväkotiharjoittelussa, jossa pääsin näkemään pienten lasten päivähoidon aloitusvaiheita. Turvallisuuden tunne ja kiintymyssuhde liittyvät keskeisesti päivähoidon aloitukseen. Turvallisuuden tunne on kuitenkin läsnä päivittäin päiväkodissa.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja siinä on fenomenografisia piirteitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu käsitteiden määrittelystä, jotka liittyvät tunteisiin, kasvattajan antamaan kasvatukselliseen tukeen sekä päiväkodin toimintakulttuuriin. Aineistoni koostuu kolmen lastentarhanopettajan kertaluontoisista yksilöhaastatteluista ja haastattelumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Valitsin aineistolähtöisen sisällönanalyysin, koska olen tehnyt kandidaatin tutkielman samasta aiheesta, enkä halunnut aiemman teoriatietämykseni vaikuttavan tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat seuraavat kysymykset: 1. Miten lastentarhanopettajat määrittelevät turvallisuuden tunteen ja 2. Miten lastentarhanopettajat tukevat lapsen turvallisuuden tunnetta päiväkodissa. Lastentarhanopettajien mukaan keskeisimpiä tekijöitä lapsen turvallisuuden tunteen kehittymisessä ovat huolenpito ja vuorovaikutus. He myös määrittelivät kattavasti lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden tunteen käyttäytymisen ja tunneilmaisujen perusteella. Varhaiskasvattajan sensitiivisyys nähtiin merkittävimpänä lapsen turvallisuuden tunteen tukijana. Lisäksi on lastentarhanopettajan ammattitaidolla sekä varhaiskasvatuksen toimintatapoina hoidon aloitukseen panostamisella ja pienryhmäpedagogiikalla lapsen turvallisuuden tunnetta lisäävä vaikutus.
Tutkimukseni luotettavuutta tukee se, että tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten sekä aiheeseen liittyvän teorian kanssa. Aineiston pienuudesta johtuen tuloksia ei voida yleistää. Tuloksia voivat hyödyntää lukijat, jotka työskentelevät päiväkodissa.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja siinä on fenomenografisia piirteitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu käsitteiden määrittelystä, jotka liittyvät tunteisiin, kasvattajan antamaan kasvatukselliseen tukeen sekä päiväkodin toimintakulttuuriin. Aineistoni koostuu kolmen lastentarhanopettajan kertaluontoisista yksilöhaastatteluista ja haastattelumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Valitsin aineistolähtöisen sisällönanalyysin, koska olen tehnyt kandidaatin tutkielman samasta aiheesta, enkä halunnut aiemman teoriatietämykseni vaikuttavan tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat seuraavat kysymykset: 1. Miten lastentarhanopettajat määrittelevät turvallisuuden tunteen ja 2. Miten lastentarhanopettajat tukevat lapsen turvallisuuden tunnetta päiväkodissa. Lastentarhanopettajien mukaan keskeisimpiä tekijöitä lapsen turvallisuuden tunteen kehittymisessä ovat huolenpito ja vuorovaikutus. He myös määrittelivät kattavasti lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden tunteen käyttäytymisen ja tunneilmaisujen perusteella. Varhaiskasvattajan sensitiivisyys nähtiin merkittävimpänä lapsen turvallisuuden tunteen tukijana. Lisäksi on lastentarhanopettajan ammattitaidolla sekä varhaiskasvatuksen toimintatapoina hoidon aloitukseen panostamisella ja pienryhmäpedagogiikalla lapsen turvallisuuden tunnetta lisäävä vaikutus.
Tutkimukseni luotettavuutta tukee se, että tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten sekä aiheeseen liittyvän teorian kanssa. Aineiston pienuudesta johtuen tuloksia ei voida yleistää. Tuloksia voivat hyödyntää lukijat, jotka työskentelevät päiväkodissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]