Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä kuvantekijyydestään
Kalaoja, Laura (2016-10-06)
L. Kalaoja
06.10.2016
© 2016 Laura Kalaoja. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610072907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610072907
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä omasta kuvantekijyydestään ja heidän ennen opettajaopintojaan saamastaan kuvataiteen opetuksesta.
Tutkimuksessa on käytetty fenomenografista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin lomakekyselyllä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, luokanopettajakoulutuksen kuvataiteen monialaisten opintojen kahdelta ryhmältä keväällä 2016. Yhteensä vastauksia saatiin 39 kappaletta. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla, jossa ilmaisut muodostavat luokituksia ja luokitukset edelleen koko aineiston kattavia kuvauskategorioita.
Ensimmäisellä tutkimustehtävällä selvitettiin, millaista on luokanopettajaopiskelijoiden ennen opettajakoulutuksen monialaisia kuvataiteen opintoja saama kuvataiteen opetus. Tulosten mukaan saatu opetus koettiin opettajalähtöiseksi, irtonaiseksi oppilaiden elämysmaailmasta, realistisen kuvaamisen vaatimusta painottavaksi ja suppeaksi sekä monipuoliseksi. Viidestä kuvauskategoriasta neljä oli negatiivisesti sävyttyneitä, eli huono opetus painottui hyvää enemmän.
Toinen tutkimustehtävä tarkastelee sitä, millainen on luokanopettajaopiskelijoiden käsitys kuvantekijyydestään. Kuvantekijyyden on määritelty tämän tutkimuksen kontekstissa koostuvan taidon, ilmaisun ja visuaalisen maailman ymmärtämisen elementeistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijoiden taitoon liittyvät käsitykset omasta kuvataiteellisesta osaamisestaan koetaan pääosin keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Luovuus tai sen puute yhdistettiin hyvin vahvasti kuvataiteellisen osaamisen tasoon. Luokanopettajaopiskelijoiden visuaalisen maailman tuntemus on tulosten mukaan hyvin vaihteleva, painottuen heikkoon ja perustason tuntemukseen.
Opiskelijoiden kuvantekijyydessä painottuu ymmärrys oman kuvataiteellisen osaamisen tasosta muiden kuvantekijyyden osa-alueiden jäädessä heikommiksi. Omien ilmaisutapojen tai visuaalisen kulttuurin ymmärtämisen sanallistaminen on siis opiskelijoille keskimäärin hankalampaa kuin oman osaamisen arviointi. Tutkimuksen mukaan suurempi kuvataiteen opintojen määrä lisää visuaalisen maailman tuntemusta riippumatta siitä, kokeeko opiskelija kuvataiteellisen osaamisensa hyväksi vai huonoksi. Hyväksi koettu osaaminen ei kuitenkaan tarkoita, että visuaalisen maailman tuntemus koetaan vahvaksi.
Tutkimuksessa on käytetty fenomenografista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin lomakekyselyllä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, luokanopettajakoulutuksen kuvataiteen monialaisten opintojen kahdelta ryhmältä keväällä 2016. Yhteensä vastauksia saatiin 39 kappaletta. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla, jossa ilmaisut muodostavat luokituksia ja luokitukset edelleen koko aineiston kattavia kuvauskategorioita.
Ensimmäisellä tutkimustehtävällä selvitettiin, millaista on luokanopettajaopiskelijoiden ennen opettajakoulutuksen monialaisia kuvataiteen opintoja saama kuvataiteen opetus. Tulosten mukaan saatu opetus koettiin opettajalähtöiseksi, irtonaiseksi oppilaiden elämysmaailmasta, realistisen kuvaamisen vaatimusta painottavaksi ja suppeaksi sekä monipuoliseksi. Viidestä kuvauskategoriasta neljä oli negatiivisesti sävyttyneitä, eli huono opetus painottui hyvää enemmän.
Toinen tutkimustehtävä tarkastelee sitä, millainen on luokanopettajaopiskelijoiden käsitys kuvantekijyydestään. Kuvantekijyyden on määritelty tämän tutkimuksen kontekstissa koostuvan taidon, ilmaisun ja visuaalisen maailman ymmärtämisen elementeistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijoiden taitoon liittyvät käsitykset omasta kuvataiteellisesta osaamisestaan koetaan pääosin keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi. Luovuus tai sen puute yhdistettiin hyvin vahvasti kuvataiteellisen osaamisen tasoon. Luokanopettajaopiskelijoiden visuaalisen maailman tuntemus on tulosten mukaan hyvin vaihteleva, painottuen heikkoon ja perustason tuntemukseen.
Opiskelijoiden kuvantekijyydessä painottuu ymmärrys oman kuvataiteellisen osaamisen tasosta muiden kuvantekijyyden osa-alueiden jäädessä heikommiksi. Omien ilmaisutapojen tai visuaalisen kulttuurin ymmärtämisen sanallistaminen on siis opiskelijoille keskimäärin hankalampaa kuin oman osaamisen arviointi. Tutkimuksen mukaan suurempi kuvataiteen opintojen määrä lisää visuaalisen maailman tuntemusta riippumatta siitä, kokeeko opiskelija kuvataiteellisen osaamisensa hyväksi vai huonoksi. Hyväksi koettu osaaminen ei kuitenkaan tarkoita, että visuaalisen maailman tuntemus koetaan vahvaksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [26782]