Kuudesluokkalaisten käsityksiä toisista välittämisestä
Nauha, Karoliina (2016-05-12)
Nauha, Karoliina
K. Nauha
12.05.2016
© 2016 Karoliina Nauha. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131767
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuudesluokkalaisten käsityksiä toisista välittämisestä koulun kontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa esitellään oppilaiden käsityksiä välittämisen etiikan käsittelystä koulussa sekä tarkastellaan niiden yhteyttä eettisen kasvatuksen teorioihin. Tutkimus nostaa esille lasten käsitysten ja kokemusten tärkeyden, kun pohditaan, miten välittämisen arvoja saataisiin tuotua lähemmäs eettisen kasvatuksen käytäntöjä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu koulun eettisen kasvatuksen perusteista sekä lapsen moraalikehityksen ja välittämisen etiikan teorioista, joihin Lawrence Kohlbergin moraalikehitysteoria ja Nel Noddingsin näkemykset emootioihin sidotusta eettisestä toiminnasta tuovat keskeisimmät näkökulmat. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään eettisen kasvatuksen keskeisiin käsitteisiin etiikan, moraalin, arvojen sekä välittämisen näkökulmasta, joihin tavoitteena on löytää empiirinen vastine oppilaiden ajattelusta.
Tutkimuksen lähestymistapana käytetään fenomenografista tutkimusotetta, jota sovelletaan 22 oppilaan kirjoitelmasta koostuvaan aineistokokonaisuuteen. Fenomenografisessa analyysissä aineistosta löydetyistä merkityksistä muodostetaan kategorioita, jotka kuvaavat oppilaiden laadullisesti erilaisia tapoja ymmärtää ja kokea tutkittava ilmiö. Analyysin seurauksena tutkimuksessa päädyttiin kolmeen kuudesluokkalaisten käsityksiä välittämisestä kuvaavaan kuvauskategoriaan, joita ovat 1) ystävyyden arvostaminen ja avoimuus ihmissuhteissa, 2) toisten huomioon ottaminen ja samanarvoisuuden kunnioittaminen sekä 3) toisista huolehtiminen ja omaehtoinen toisten auttaminen. Jokainen kategorioista kuvaa välittämisen kehittymistä suhteessa muihin ihmisiin, joissa yhdistyvät sekä oppilaan oma empatiakyky että ulkoapäin opitut käyttäytymisen säännöt. Oppilaiden toisiaan kohtaan tuntema empatia sekä toisista välittäminen kehittyvät siis vähitellen omaa lähipiiriä laajemmalle, jolloin omien tarpeiden edelle nousevat pikkuhiljaa myös muiden tarpeet.
Fenmenografiselle tutkimukselle ominaiseen tyyliin tulokset eivät ole yleistettävissä tutkimusjoukon ulkopuolelle, sillä sekä tutkijan teoreettinen perehtyneisyys että prosessin intersubjektiivinen luonne vaikuttavat niin tutkimuksen ongelmiin kuin aineiston muotoutumiseen ja merkitystentulkintaankin. Tutkimuksen tulokset oppilaiden käsityksistä antavat kuitenkin suuntaa siitä, millä tasolla kuudesluokkalaiset kykenevät välittämään toisistaan, ja miten tätä voidaan tukea eettisen kasvatuksen avulla. Tutkimuksella voidaan osoittaa, kuinka tärkeän näkökulman välittäminen antaa eettiselle kasvatukselle ja lapsen moraalikehitykselle, ja millä eri tavoin välittäminen voidaan saada osaksi oppilaiden vuorovaikutusta ja koulun toimintakulttuuria.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu koulun eettisen kasvatuksen perusteista sekä lapsen moraalikehityksen ja välittämisen etiikan teorioista, joihin Lawrence Kohlbergin moraalikehitysteoria ja Nel Noddingsin näkemykset emootioihin sidotusta eettisestä toiminnasta tuovat keskeisimmät näkökulmat. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään eettisen kasvatuksen keskeisiin käsitteisiin etiikan, moraalin, arvojen sekä välittämisen näkökulmasta, joihin tavoitteena on löytää empiirinen vastine oppilaiden ajattelusta.
Tutkimuksen lähestymistapana käytetään fenomenografista tutkimusotetta, jota sovelletaan 22 oppilaan kirjoitelmasta koostuvaan aineistokokonaisuuteen. Fenomenografisessa analyysissä aineistosta löydetyistä merkityksistä muodostetaan kategorioita, jotka kuvaavat oppilaiden laadullisesti erilaisia tapoja ymmärtää ja kokea tutkittava ilmiö. Analyysin seurauksena tutkimuksessa päädyttiin kolmeen kuudesluokkalaisten käsityksiä välittämisestä kuvaavaan kuvauskategoriaan, joita ovat 1) ystävyyden arvostaminen ja avoimuus ihmissuhteissa, 2) toisten huomioon ottaminen ja samanarvoisuuden kunnioittaminen sekä 3) toisista huolehtiminen ja omaehtoinen toisten auttaminen. Jokainen kategorioista kuvaa välittämisen kehittymistä suhteessa muihin ihmisiin, joissa yhdistyvät sekä oppilaan oma empatiakyky että ulkoapäin opitut käyttäytymisen säännöt. Oppilaiden toisiaan kohtaan tuntema empatia sekä toisista välittäminen kehittyvät siis vähitellen omaa lähipiiriä laajemmalle, jolloin omien tarpeiden edelle nousevat pikkuhiljaa myös muiden tarpeet.
Fenmenografiselle tutkimukselle ominaiseen tyyliin tulokset eivät ole yleistettävissä tutkimusjoukon ulkopuolelle, sillä sekä tutkijan teoreettinen perehtyneisyys että prosessin intersubjektiivinen luonne vaikuttavat niin tutkimuksen ongelmiin kuin aineiston muotoutumiseen ja merkitystentulkintaankin. Tutkimuksen tulokset oppilaiden käsityksistä antavat kuitenkin suuntaa siitä, millä tasolla kuudesluokkalaiset kykenevät välittämään toisistaan, ja miten tätä voidaan tukea eettisen kasvatuksen avulla. Tutkimuksella voidaan osoittaa, kuinka tärkeän näkökulman välittäminen antaa eettiselle kasvatukselle ja lapsen moraalikehitykselle, ja millä eri tavoin välittäminen voidaan saada osaksi oppilaiden vuorovaikutusta ja koulun toimintakulttuuria.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]