Koululiikunnan vaikutukset koulumenestykseen

Abstract

Huoli suomalaisten ja muidenkin länsimaisten lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja fyysisesti passiivisesta elämäntavasta, ja seurauksena syntyvistä mahdollisista terveysongelmista nostaa aika ajoin päätään. Samaan aikaan suomalaisten lasten sijoitukset vuoden 2013 PISA-tutkimuksessa olivat pudonneet reilusti aiemmista sijoituksista. Koululiikunta nähdään yhtenä tekijänä lasten ja nuorten liikunnan lisäämisessä. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä lisäksi sitä, miten koululiikunta voi vaikuttaa myös koulumenestykseen. Työ on kirjallisuuskatsaus.

Tutkimusten mukaan koululiikunnalla on neutraali, tai lievästi positiivinen yhteys koulumenestykseen. Tärkein havainto on se, että koululiikunnan seurauksena oppiminen tehostuu. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka lisätylle koululiikunnalle otetaan aikaa muista oppiaineista, muiden aineiden koulumenestys ei huonone.

Yleisen fyysisen aktiivisuuden ja hyvän kunnon vaikutuksiin verrattuna koululiikunnan vaikutukset koulumenestykseen ovat kuitenkin vaatimattomia. Syyksi epäillään sitä, että koulun liikuntatunneilla liikuntaan käytetty aika, sekä liikunnan intensiteetti jäävät liian vähäiseksi saadakseen aikaan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.

Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat selkeästi, että koululiikuntaa voidaan koulussa lisätä merkittävästi ilman pelkoa muiden oppiaineiden kärsimisestä. Runsaampi koululiikunta voidaan nähdä merkittävänä tekijänä lasten ja nuorten liikuntamäärien lisäämisessä, sekä yhtenä tekijänä parempaa koulumenestystä tavoiteltaessa.