ADHD/ADD -oireisen henkilön kokemuksia musiikinopetuksesta : oppilaan näkökulma oppimisen haasteisiin ja saatuun tukeen
Tokola, Tiia (2026-06-03)
Tokola, Tiia
T. Tokola
03.06.2026
© 2026 Tiia Tokola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202606033891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202606033891
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia peruskoulun ja toisen asteen musiikintunneista tarkkaavaisuuden haasteiden ja saadun tuen näkökulmasta. ADHD on yksi yleisin lapsilla todettu häiriö, jonka vuoksi aihe on tärkeä. ADHD-oireiden tietoisuus on lisääntynyt, jonka vuoksi diagnoosien määrä on kasvanut.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä tutkimusotteella (engl. mixed methods), sillä tutkimuksessa hyödynnettiin määrällisiä sekä laadullisia tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Monimenetelmällisellä tutkimusotteella mahdollistettiin tutkimukseen syventyminen ja aiheen paremmin ymmärtäminen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka sisälsi suljettuja sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomake keräsi 19 vastausta, joista kriteerien puitteissa 17 vastausta on huomioitu tutkimusta tehdessä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysina sekä tilastollisena laskentana. Sisällönanalyysia tehdessä aineistoa on samalla myös kvantifioitu.
Tulokset osoittivat, että vaikka musiikki on koettu kiinnostavaksi ADHD/ADD-oireisen henkilön puolesta, musiikin oppimistilanteet ovat olleet vastaajille kuormittavia sekä oppimisympäristön rakenteet ja tuen puute ovat tehneet oppimistilanteista välillä haasteellisia. Vastaajat ovat saaneet musiikin opetuksessaan vaihtelevasti tukea ja ymmärrystä tarkkaavaisuuden haasteidensa kanssa. Yleisesti tietoisuuden toivottaisiin olevan parempi tukitoimien suhteen, mutta ADHD-oireiset henkilöt ovat kuitenkin nauttineet ja saaneet onnistumisen kokemuksia musiikin tunneilta.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä tutkimusotteella (engl. mixed methods), sillä tutkimuksessa hyödynnettiin määrällisiä sekä laadullisia tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Monimenetelmällisellä tutkimusotteella mahdollistettiin tutkimukseen syventyminen ja aiheen paremmin ymmärtäminen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka sisälsi suljettuja sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomake keräsi 19 vastausta, joista kriteerien puitteissa 17 vastausta on huomioitu tutkimusta tehdessä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysina sekä tilastollisena laskentana. Sisällönanalyysia tehdessä aineistoa on samalla myös kvantifioitu.
Tulokset osoittivat, että vaikka musiikki on koettu kiinnostavaksi ADHD/ADD-oireisen henkilön puolesta, musiikin oppimistilanteet ovat olleet vastaajille kuormittavia sekä oppimisympäristön rakenteet ja tuen puute ovat tehneet oppimistilanteista välillä haasteellisia. Vastaajat ovat saaneet musiikin opetuksessaan vaihtelevasti tukea ja ymmärrystä tarkkaavaisuuden haasteidensa kanssa. Yleisesti tietoisuuden toivottaisiin olevan parempi tukitoimien suhteen, mutta ADHD-oireiset henkilöt ovat kuitenkin nauttineet ja saaneet onnistumisen kokemuksia musiikin tunneilta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]

