Affektiset tilapäismuodosteet Mikko Rimmisen teoksessa Maailman luonnollisin asia

Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani kaunokirjallisen tekstin affektisia tilapäismuodosteita Mikko Rimmisen teoksesta Maailman luonnollisin asia (2017). Tutkielmani tavoitteena on ollut tarkastella, miten affektisuus ilmenee aineiston sanoissa ja miten sanat on muodostettu. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus. Tutkielmassani yhdistyvät tutkimuskohteina kaunokirjallisuuden kieli, affektinen sanasto, sananmuodostus ja tilapäismuodosteet.

Tutkimusaineistoksi olen koonnut 116 affektista tilapäismuodostetta, jotka ovat verbejä ja substantiiveja. Olen luokitellut sanat muodostustavan mukaan. Kaikki aineiston sanat on muodostettu johtamalla tai yhdistämällä eli suomen kielen tärkeimmillä sananmuodostuskeinoilla (VISK 2008 § 146). Olen käsitellyt sanoja kokoavasti, mutta olen tarkastellut tarkemmin yksittäisiä sanoja tarvittavissa kohdissa. Olen tarkastellut luokiteltua aineistoa myös lukumäärällisesti.

Tutkielmani tulosten mukaan suurin osa sanoista on muodostettu yhdistämällä (73,3 %). Johtamalla muodostettuja sanoja eli johdoksia on 26,7 %. Aineiston yhdyssanat ovat määritysyhdyssanoja. Olen tarkastellut sanojen sanaluokkia. Substantiiveja on 76,7 % ja verbejä 23,3 %. Yhdyssanoissa on eniten substantiiveja (96,5 %), ja johdoksissa on eniten verbejä (77,4 %). Yhdyssanojen alkuosina on eniten substantiiveja (80,0 %). Olen tarkastellut myös yhdyssanojen leksikaalisten osien määrää, ja suurin osa yhdyssanoista koostuu kahdesta leksikaalisesta osasta (70,6 %). Sanarakenteeltaan yhdyssanan alkuosat ovat perussanoja (37,6 %), johdoksia (36,5 %) tai yhdyssanoja (25,9 %). Jälkiosina on eniten johdoksia (58,8 %), ja perussanoja on 37,6 % ja yhdyssanoja 3,5 %.

Olen tarkastellut affektisuutta sanatasolla eli morfologisella tasolla. Olen saanut tulokseksi, että aineiston affektisissa tilapäismuodosteissa ilmenee sanatasolla useampia affektisia ominaisuuksia ja yksittäinen sana voi sisältää useamman affektisen ominaisuuden. Olen määrittänyt aineiston sanoista neljä affektista ominaisuutta: ekspressiivisyys, affektinen johdin, affektinen metaforinen merkitys ja leksikaaliselta merkitykseltään affektinen sana (sanan osana). Nämä ominaisuudet ovat tutkielmassani myös affektisen sanan kriteerit, ja olen jättänyt aineistosta pois muut sanat, joiden mahdollinen affektisuus ei ollut selitettävissä. Johdosten affektisena ominaisuutena on useimmiten ekspressiivisyys. Yhdyssanoissa edustuvat yleisimmin metaforisuus, ekspressiivisyys ja leksikaaliselta merkitykseltään affektinen sana (yhdyssanan osana). Yhdyssanoissa affektisuus voi edustua koko sanassa tai vain toisessa yhdysosassa, jonka myötä koko sanasta tulee affektinen.

Tutkielmallani esittelen kaunokirjallisuudessa ilmenevää sananmuodostusta ja affektista sanastoa, ja tutkielmani tuo esiin uutta tietoa kaunokirjallisuuden affektisesta kielestä ja tilapäismuodosteista. Tutkielmallani olen osoittanut, että kaunokirjallisuudessa voi esiintyä monipuolista sanatason affektisuutta.