Suomalaisen koulujärjestelmän välittämät arvot
Soini, Tuomas (2016-04-12)
T. Soini
12.04.2016
© 2016 Tuomas Soini. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604151502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604151502
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani käsittelee suomalaisen koulujärjestelmän välittämiä arvoja, jotka välittyvät oppilaille sekä piiloisesti piilo-opetussuunnitelman että näkyvästi varsinaisen opetussuunnitelman keinoin. Piiloisesti arvot välittyvät koulumaailmassa niin kutsutun piilo-opetussuunnitelman kautta. Piilo-opetussuunnitelma on kaikkia niitä asioita, joita oppilaat oppivat koulua käydessään, mutta joita ei varsinaiseen opetussuunnitelmaan ole kirjattu. Nämä asiat ovat usein sellaisia, joita opettaja ei halua tai huomaa opettavansa muun, suunnitellun, opetuksen lomassa.
Tutkielma on kattava kirjallisuuskatsaus, jossa käytän lähdekirjallisuutena tutkimuksia piilo-opetussuunnitelmasta aina 1960-luvulta 2000-luvulle sekä viimeisimpiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Työni käsittelee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuosilta 1994, 2004 sekä 2014. Tutkimusongelmana näiden pohjalta halusin selvittää, millaisia arvoja kunkin vuoden opetussuunnitelman perusteet haluaa välittää. Toisena kysymyksenä halusin selvittää, kuinka näiden kolmen tutkittavan opetussuunnitelman perusteiden arvot eroavat toisistaan. Arvopohjien painotuksissa oli havaittavissa jonkin verran muutosta sekä pituudeltaan että sisällöltään. Pääteemat kaikissa kolmessa asiakirjassa olivat kuitenkin samansuuntaiset. Kestävän kehityksen ja elämäntavan arvostaminen nähtiin tärkeäksi. Peruskoulun tehtävänä nähtiin myös vahvistaa suomalaista identiteettiä ja selvittää oppilaille, mistä kulttuurimme on muodostunut ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Kolmas pääpiirre oli tasa-arvon ja demokratian vaaliminen: etenkin sukupuolisen tasa-arvon edellytystä oli painotettu. Yrittäjyyskasvatus tuli uutena teemana käsittelyyn vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa.
Tutkielma on kattava kirjallisuuskatsaus, jossa käytän lähdekirjallisuutena tutkimuksia piilo-opetussuunnitelmasta aina 1960-luvulta 2000-luvulle sekä viimeisimpiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Työni käsittelee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuosilta 1994, 2004 sekä 2014. Tutkimusongelmana näiden pohjalta halusin selvittää, millaisia arvoja kunkin vuoden opetussuunnitelman perusteet haluaa välittää. Toisena kysymyksenä halusin selvittää, kuinka näiden kolmen tutkittavan opetussuunnitelman perusteiden arvot eroavat toisistaan. Arvopohjien painotuksissa oli havaittavissa jonkin verran muutosta sekä pituudeltaan että sisällöltään. Pääteemat kaikissa kolmessa asiakirjassa olivat kuitenkin samansuuntaiset. Kestävän kehityksen ja elämäntavan arvostaminen nähtiin tärkeäksi. Peruskoulun tehtävänä nähtiin myös vahvistaa suomalaista identiteettiä ja selvittää oppilaille, mistä kulttuurimme on muodostunut ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Kolmas pääpiirre oli tasa-arvon ja demokratian vaaliminen: etenkin sukupuolisen tasa-arvon edellytystä oli painotettu. Yrittäjyyskasvatus tuli uutena teemana käsittelyyn vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37837]