Multimodal participation in civilian crisis management training : embodied practices in task-based interaction

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 6 June 2026, at 12 noon

Abstract

This dissertation studies how civilian crisis management trainees participate in interaction together to accomplish various training exercises. The dissertation consists of a summary and three individual studies that explore how the trainees multimodally interact, that is, how they employ verbal, embodied, sensorial, and material resources to collaborate on joint tasks. The studies use ethnomethodological conversation analysis (EMCA) to examine video recordings of authentic institutional training that prepares the trainees for their work in crisis areas. The training features simulated exercises based on real-life high-stakes scenarios. The first article demonstrates how the trainees carry out smartphone showings to share relevant information in a classroom group exercise. The second article shows how the trainees use touch to build and manage contact with a co-participant in a traffic accident simulation. The third article examines how the trainees construct physical formations that enable joint movement to safety in a crossfire simulation. All of the studies show how the trainees use talk, object manipulation, gesture, body posture and torque, touch, and movement – locally, temporally, and sequentially – to convey their presence in a team and their orientation to a shared task. The findings showcase the multimodal nature of interaction, which provides novel insight for the field of crisis management.Tiivistelmä

Tämä väitöskirja tarkastelee miten siviilikriisinhallinnan koulutettavat osallistuvat yhdessä vuorovaikutukseen suorittaessaan erilaisia koulutustehtäviä. Väitöskirja koostuu yhteenvedosta ja kolmesta erillisestä tutkimuspaperista, jotka tutkivat, miten koulutettavat ovat multimodaalisesti vuorovaikutuksessa tehdessään yhteistyötä ryhmätehtävien parissa. Multimodaalisuus viittaa osallistujien verbaalisiin, kehollisiin, aistillisiin ja materiaalisiin resursseihin, joiden kautta vuorovaikutus rakentuu. Tutkimus käyttää etnometodologista keskustelunanalyysia ja perustuu videoaineistoon autenttisesta institutionaalisesta koulutuksesta. Koulutus valmentaa osallistujia heidän tulevaan työhön kriisialueilla. Koulutus sisältää simuloituja harjoituksia, jotka perustuvat tosielämän korkean panoksen skenaarioihin. Ensimmäinen tutkimuspaperi osoittaa, miten koulutettavat toteuttavat älypuhelimen näyttämisiä jakaakseen relevanttia tietoa tiimin sisällä luokkahuoneharjoituksissa. Toinen tutkimus näyttää, miten harjoittelijat käyttävät kosketusta luodakseen ja muokatakseen kontaktia toiseen osallistujaan liikenneonnettomuussimulaatiossa. Kolmas tutkimus tarkastelee, miten koulutettavat rakentavat fyysisiä muodostelmia, jotka mahdollistavat yhteisen liikkumisen turvaan ristitulisimulaatiossa. Tutkimukset osoittavat, että koulutettavat käyttävät puhetta, esineiden käsittelyä, eleitä, kehon asentoa ja vääntöä, kosketusta sekä liikettä – paikallisesti, ajallisesti ja sekventiaalisesti – ilmaistakseen läsnäolonsa tiimissä ja orientaationsa yhteiseen tehtävään. Tulokset tuovat ilmi vuorovaikutuksen multimodaalisen luonteen, tarjoten uutta tietoa erityisesti kriisinhallinnan yhteisölle.