Kerrostalo Vantaan Kivistöön

Kandidaatintyö koostuu yhteisprojektiksi kutsutusta kolmen kurssin kokonaisuudesta, jotka ovat Yhdyskuntasuunnittelu 3 (YS), Asuntosuunnittelu (NARK) ja Rakennussuunnittelu 3 (RS). Suunnittelualueena yhteisprojektissa oli Vantaan Kivistön kaupunginosan toistaiseksi rakentamaton alue. Työssä on otteita jokaiselta yhteisprojektin kurssilta, mutta sen pääpaino on RS-kurssin suunnitelmissa.

Yhteisprojekti alkoi Kivistön urbaania keskusta täydentävän asuinalueen suunnittelulla. Kivistön vision ja kaavarungon mukaan tulevaisuuden Kivistö tarjoaa muun muassa pienimittakaavaista ja miellyttävää kävely-ympäristöä sekä erilaisia arjen kohtaamispaikkoja. Pyrin suunnitelmissa koko yhteisprojektin ajan noudattamaan kaavarungon tavoitteita, niin kaupunkirakenteen kuin yksittäisen rakennuksenkin osalta. Aluesuunnitelmassa keskitin autopysäköinnin omaan pysäköintirakennukseen, jotta alueen sisäinen autoliikenne olisi vähäistä ja liikkuminen helpointa jalan tai pyöräillen. Kapeahko katumitoitus ja umpikorttelirakenne asettavat haasteita muun muassa toimivien huolto- ja pelastusreittien suunnittelulle. Toisaalta umpikortteleiden sisäpihat ja tiivis katuverkko luovat monipuolisia kohtaamispaikkoja ja viihtyisää kaupunkitilaa.

Asuntosuunnittelun kurssilla tehtävä oli suunnitella tarkemmin yksi aluesuunnitelman mukainen asuinkerrostalo sekä siihen liittyvä korttelipiha. Kerrostalosuunnitelmani kohdistuu kompaktiin, lähes täysin umpinaiseen kortteliin suunnittelualueen keskellä. Suunnitelman tavoitteena on tarjota yksiöiden lisäksi perheasunnoiksi soveltuvia koteja, jotta alue houkuttelisi eri elämäntilanteissa olevia asukkaita. Valittu rakennus on jaettu neljään porrashuoneeseen, joihin kuljetaan yhteiseltä sisäpihalta. Työssä suunnitelma rajattiin yhden porrashuoneen asuntoihin, yhteistiloihin sekä pihaan – muu rakennus esitetään viitteellisesti. L-muotoinen, osittain pohjoiseen avautuva massa asettaa haasteita tehokkaalle tilankäytölle ja asuntojen avautumiselle edullisiin ilmansuuntiin. Sain lopulta asunnot sovitettua tiiviin porrashuoneen ympärille siten, että ne täyttävät asumistiloille asetetut mitoitusvaatimukset sekä tarjoavat viihtyisiä ja toimivia koteja erilaisiin elämäntilanteisiin. Suunnitelmaan sisältyy kolmessa asuinkerroksessa viisi erilaista asuntotyyppiä, jotka ovat kooltaan 31,0–91,5 neliömetriä. Lisäksi omana asuntotyyppinä on yksi esteettömäksi mitoitettu asunto. Maantasokerroksessa on muun muassa asukkaiden yhteinen pesutupa, liiketiloja ja ulkoiluvälinevarasto. Rakennuksen väestönsuoja ja irtaimistovarastot ovat kellarissa, ja ylimmässä kerroksessa on talosauna, askartelutila sekä etelään avautuva kattoterassi.

Yhteisprojektin päättävällä RS:n kurssilla tein kerrostalosta työ- ja detaljipiirustukset sekä suunnittelin siinä käytettävät rakennetyypit. Rakennuksen kellari ja maantasokerros ovat betonirakenteisia. Ylimmissä kerroksissa kantavana rakenteena toimii ristiinliimattu monikerroslevy eli CLT. Harjakattoisessa korttelissa rakennusten arkkitehtuuri on varsin vähäeleistä ja suoraviivaista, mikä heijastuu myös detaljeihin. Yksinkertaisilla ja selkeillä rakenneratkaisuilla pyrin rakennusosien hyvään säänkestävyyteen, helppoon huolettavuuteen ja siten rakennuksen pitkäikäisyyteen.

Lopullisena suunnitelmana valmistui kompaktiin keskuskortteliin CLT-runkoinen, tiiliverhoiltu asuinkerrostalo, jonka keskeisenä tavoitteena on olla sen elinkaaren aikana sekä arkkitehtuurin että ympäristön kannalta mahdollisimman hyvin aikaa kestävä. Katutason liiketilat tuovat alueelle lähipalveluita ja vehreä korttelipiha, yhdessä avoimen kattoterassin kanssa, mahdollistavat monipuoliset kohtaamiset asukkaiden kesken esimerkiksi pienviljelyn tai grillauksen lomassa. Vaihteleva asuntojakauma tukee Kivistön väestörakenteen monipuolistumista ja mahdollistaa alueella pysymisen elämäntilanteen muuttuessa.