Luontosuhde ja pudasjärveläisyys : maaseutuympäristö osana identiteetin rakentumista

Tarkastelen kulttuuriantropologian pro gradu -tutkielmassani pudasjärveläisten luontosuhdetta ja luontosuhteen linkittymistä heidän identiteettinsä rakentumiseen Pudasjärven maaseutukylissä. Olen toteuttanut tutkimukseni osana maaseudun kehittämiseen tähtäävää osallistavaa horisonttihanketta RURACTIVE – muutosvoimaa maaseudusta. Pyrin tutkimuksessani selvittämään kuuden pudasjärveläisen tapoja käsitteellistää luontosuhdettaan sekä identiteettiään erilaisten ajankohtaisten ympäristöteemojen kautta. Ihmisten luontosuhteen ymmärtäminen on tärkeää etsittäessä ratkaisuja ympäristön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja niihin sopeutumiseen. Pienenevä maaseudun väestö jää helposti marginaaliin ympäristöä koskevassa päätöksenteossa, vaikka vihreään siirtymään tähtäävät toimenpiteet koskevat erityisesti maaseudun asukkaita luontoon kytkeytyvien elinkeinojen kautta.

Aineiston tuottamisessa hyödynnän teemahaastattelun sekä osallistuvan havainnoinnin menetelmiä. Olen osallistunut RURACTIVE-hankkeen toimintaan tutkimusavustajana sekä yhteisöohjaajana ja ollut mukana suunnittelemassa ja järjestämässä työpajoja eri puolilla Pudasjärveä. Lähestyn ympäristöantropologista tutkimusaihettani poliittisen ekologian sekä tulkitsevan antropologian näkökulmista. Luontosuhteen tutkimuksessa hyödynnän etenkin Anneli Meriläinen-Hyvärisen (2008) sekä Kristiina Korjonen-Kuusipuron (2012) väitöstutkimuksia ja Tim Ingoldin (2000) teosta The Perception of the Environment – Essays in livelihood, dwelling and skill. Identiteettiä tarkastelen erityisesti Stuart Hallin (1999) näkökulmasta. Aineiston analyysissä hyödynnän Erving Goffmanin (1974) kehysanalyysistä lainaamiani periaatteita.

Päätelmäni on, että pudasjärveläiset käsitteellistävät luontoa materiaalisen ja toiminnallisen ulottuvuuden kautta. Niiden pohjalta hahmottuva pudasjärveläisten luontosuhde rakentuu kehysrakennelmaksi, joka pitää sisällään reviirin, hallittavuuden sekä resurssin peruskehykset sekä niitä kaikkia läpileikkaavan hyödyn yläkehyksen. Kehysten kautta pudasjärveläiset arvottavat luontoa sen perusteella, kuinka hyödylliseksi he luonnon arvioivat. Luontosuhteen ja identiteetin linkittyminen on puolestaan nähtävissä pudasjärveläisten tavassa määritellä itseään ja toimintaansa Pudasjärven maaseudulla. Haastattelemiani pudasjärveläisiä yhdistää luonnon ja maaseutuympäristön arvostaminen sekä identifioituminen maalaiseksi. Eroja on nähtävissä lähinnä metsänhoitomenetelmiin liittyvissä näkemyksissä. Luontosuhteen käsitteellistämisessä ja pudasjärveläisyyden rakentumisessa havaittavat sukupuolten väliset erot liittynevät kulttuurisiin käsityksiin sukupuolten rooleista.