Erkki Lähteen toiminta ja näkemykset sekä niiden saama vastaanotto metsänhoidollisessa keskustelussa vuosina 1970-2025
Esko, Jonna (2026-05-15)
J. Esko
15.05.2026
© 2026 Jonna Esko. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605153358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605153358
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu –tutkielmassani professori Erkki Lähteen toimintaa ja näkemyksiä metsänhoidollisessa keskustelussa vuosina 1970–2025 ja selvitän, millaisen vastaanoton hänen toimintansa ja näkemyksensä saivat eri vuosikymmenten aikana niin Metsäntutkimuslaitoksessa kuin sen ulkopuolellakin. Lähteen näkemykset jatkuvan kasvatuksen hyödyistä ja jaksollisen kasvatuksen haitoista ovat jakaneet niin metsänomistajien kuin tutkijoidenkin mielipiteitä, ja aiheesta käytävä keskustelu jatkuu edelleen. Lähteen näkemykset ovat pysyneet ajankohtaisina, ja hänestä on kirjoitettu useita lehtiartikkeleita vielä 2020-luvullakin, mikä tulee työssäni selkeästi esille.
Tutkielman aineisto koostuu muun muassa Lähteen julkaistuista teoksista ja hänen muista kirjoituksistaan, metsien kasvatukseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta ja lehtiartikkeleista, joissa käsitellään Lähdettä ja jatkuvaa kasvatusta. Tutkimukseni metodina toimi lähiluku, jonka avulla tein huomioita Lähteen värikkäästä ja provosoivastakin kielenkäytöstä, josta hän ei ole luopunut vielä eläkepäivilläänkään.
Tutkielmassani nousevat esille myös ne erimielisyydet, joita Lähteellä oli Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden ja johtoportaan kanssa. Kyseiset erimielisyydet johtivat julkisesti lehdistössä käytyihin kiistoihin, jotka vaikuttivat Metsäntutkimuslaitoksen maineeseen negatiivisesti erityisesti 1980-luvulla. Tutkielmani osoittaa, että Lähteen ja hänen vastustajiensa kiistat eivät johtaneet osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen, vaan Lähde on pitäytynyt tiukasti jatkuvan kasvatuksen puolustajana, kun taas hänen vastustajansa ovat nähneet jaksollisen kasvatuksen käytännössä ainoana järkevänä metsänkasvatustapana.
Tutkielman aineisto koostuu muun muassa Lähteen julkaistuista teoksista ja hänen muista kirjoituksistaan, metsien kasvatukseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta ja lehtiartikkeleista, joissa käsitellään Lähdettä ja jatkuvaa kasvatusta. Tutkimukseni metodina toimi lähiluku, jonka avulla tein huomioita Lähteen värikkäästä ja provosoivastakin kielenkäytöstä, josta hän ei ole luopunut vielä eläkepäivilläänkään.
Tutkielmassani nousevat esille myös ne erimielisyydet, joita Lähteellä oli Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden ja johtoportaan kanssa. Kyseiset erimielisyydet johtivat julkisesti lehdistössä käytyihin kiistoihin, jotka vaikuttivat Metsäntutkimuslaitoksen maineeseen negatiivisesti erityisesti 1980-luvulla. Tutkielmani osoittaa, että Lähteen ja hänen vastustajiensa kiistat eivät johtaneet osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen, vaan Lähde on pitäytynyt tiukasti jatkuvan kasvatuksen puolustajana, kun taas hänen vastustajansa ovat nähneet jaksollisen kasvatuksen käytännössä ainoana järkevänä metsänkasvatustapana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/