Tilanne on ajanut maan poliittiseen kaaokseen : Etelä-Korean semanttiset roolit ja niiden aktivoimat diskurssit Ylen artikkeleissa
Rotonen, Reetta (2026-05-12)
R. Rotonen
12.05.2026
© 2026 Reetta Rotonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605123257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605123257
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni Etelä-Korean saamia semanttisia rooleja ja niiden aktivoimia diskursseja Ylen artikkeleissa. Aineistoni koostuu yhteensä 127:stä Ylen verkkosivuilla julkaistusta artikkelista ajalta 9.9.2024–7.9.2025. Semanttiset roolit ovat rooleja, jotka kertovat, miten verbin täydennykset osallistuvat verbin ilmaisemaan tilanteeseen. Diskurssit ovat teksteissä esiintyviä merkityksellistämisen ja kuvaamisen tapoja, joilla rakennetaan maailmaa ja joita käytetään vuorovaikutustilanteesta toiseen. Tutkimukseni tavoitteena on ollut selvittää, missä semanttisissa rooleissa Etelä-Korea esiintyy aineistossa ja mitä diskursseja nämä roolit aktivoivat Etelä-Koreasta.
Tutkimukseni teoreettinen ja metodinen viitekehys on kriittinen diskurssianalyysi. Diskurssintutkimus on laadullista tekstintutkimusta, joka tarkastelee kieltä sosiaalisena toimintana. Olen soveltanut analyysissani Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin mallia, joka jakautuu tekstin kuvauksen, tulkinnan ja selittämisen tasoihin.
Tulosteni mukaan AGENTTI on Etelä-Korean saamista semanttisista rooleista ylivoimaisesti yleisin, mikä viestii maan näyttäytyvän usein aktiivisena toimijana. Seuraavaksi yleisimmät roolit ovat LOKATIIVI, KOKIJA ja KOHDE. Harvinaisimpia rooleja ovat POSSESSIIVI, INSTRUMENTTI ja VASTAANOTTAJA. Etelä-Korea näyttäytyy aineistossani KÄRSIJÄNÄ selvästi useammin kuin HYÖTYJÄNÄ. Tämä antaa kuvan, että Etelä-Korea kohtaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Olen käsitellyt tutkielmassani kuutta yleisintä aineistossa aktivoituvaa diskurssia. Nämä ovat yleisyysjärjestyksessä maa vastaan presidentti-, epävakaus-, toimiva valtio-, viestijä-, ihmismäinen valtio- ja demokratiadiskurssi. Artikkelien sisällön ja aiemman tutkimuksen perusteella hypoteesinani oli, että aineistossa aktivoituu Pohjois-Koreaan ja Etelä-Korean presidenttiin liittyviä diskursseja. Molemmat hypoteesit ovat pitäneet paikkansa, mutta Pohjois-Korea-diskurssi ei ole kuuden yleisimmän diskurssin joukossa.
Maa vastaan presidentti -diskurssi merkityksellistää Etelä-Korean presidentin ja Etelä-Korean valtion toisiaan vastustaviksi tai toisiaan vastaan toimiviksi osapuoliksi. Etelä-Korea on näissä tilanteissa useimmiten AGENTTI, KOKIJA, KÄRSIJÄ, AIHEUTTAJA tai LOKATIIVI. Epävakausdiskurssi merkityksellistää Etelä-Korean epävakaaksi tai levottomaksi paikaksi. Yleisimmät semanttiset roolit ovat KOHDE, KÄRSIJÄ ja LOKATIIVI.
Toimiva valtio -diskurssi aktivoituu, kun valtion tai sen edustajien kerrotaan tekevän heidän työhönsä kuuluvia tai muuten valtion toiminnan kannalta tarpeellisia asioita. Diskurssi aktivoituu myös, kun Etelä-Koreassa kerrotaan asioiden toimivan hyvin. Yleisimmät semanttiset roolit ovat AGENTTI, LOKATIIVI ja HYÖTYJÄ. Viestijädiskurssi aktivoituu, kun Etelä-Korean ilmaistaan olevan viestijä tai tiedon lähde. Maa on tällöin prototyyppisesti AGENTTI tai LÄHDE.
Ihmismäinen valtio -diskurssi aktivoituu, kun valtio tai sen ei-elollinen edustaja merkityksellistetään inhimilliseksi ja tajunnalliseksi osallistujaksi. Keskeisimmät roolit diskurssin yhteydessä ovat AGENTTI ja KOKIJA. Demokratiadiskurssi aktivoituu, kun Etelä-Korean valtion demokraattisuus tai sen puute nousee esille. Yleisimmät semanttiset roolit näissä tilanteissa ovat AGENTTI, LOKATIIVI ja NEUTRAALI.
Tutkimukseni teoreettinen ja metodinen viitekehys on kriittinen diskurssianalyysi. Diskurssintutkimus on laadullista tekstintutkimusta, joka tarkastelee kieltä sosiaalisena toimintana. Olen soveltanut analyysissani Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin mallia, joka jakautuu tekstin kuvauksen, tulkinnan ja selittämisen tasoihin.
Tulosteni mukaan AGENTTI on Etelä-Korean saamista semanttisista rooleista ylivoimaisesti yleisin, mikä viestii maan näyttäytyvän usein aktiivisena toimijana. Seuraavaksi yleisimmät roolit ovat LOKATIIVI, KOKIJA ja KOHDE. Harvinaisimpia rooleja ovat POSSESSIIVI, INSTRUMENTTI ja VASTAANOTTAJA. Etelä-Korea näyttäytyy aineistossani KÄRSIJÄNÄ selvästi useammin kuin HYÖTYJÄNÄ. Tämä antaa kuvan, että Etelä-Korea kohtaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Olen käsitellyt tutkielmassani kuutta yleisintä aineistossa aktivoituvaa diskurssia. Nämä ovat yleisyysjärjestyksessä maa vastaan presidentti-, epävakaus-, toimiva valtio-, viestijä-, ihmismäinen valtio- ja demokratiadiskurssi. Artikkelien sisällön ja aiemman tutkimuksen perusteella hypoteesinani oli, että aineistossa aktivoituu Pohjois-Koreaan ja Etelä-Korean presidenttiin liittyviä diskursseja. Molemmat hypoteesit ovat pitäneet paikkansa, mutta Pohjois-Korea-diskurssi ei ole kuuden yleisimmän diskurssin joukossa.
Maa vastaan presidentti -diskurssi merkityksellistää Etelä-Korean presidentin ja Etelä-Korean valtion toisiaan vastustaviksi tai toisiaan vastaan toimiviksi osapuoliksi. Etelä-Korea on näissä tilanteissa useimmiten AGENTTI, KOKIJA, KÄRSIJÄ, AIHEUTTAJA tai LOKATIIVI. Epävakausdiskurssi merkityksellistää Etelä-Korean epävakaaksi tai levottomaksi paikaksi. Yleisimmät semanttiset roolit ovat KOHDE, KÄRSIJÄ ja LOKATIIVI.
Toimiva valtio -diskurssi aktivoituu, kun valtion tai sen edustajien kerrotaan tekevän heidän työhönsä kuuluvia tai muuten valtion toiminnan kannalta tarpeellisia asioita. Diskurssi aktivoituu myös, kun Etelä-Koreassa kerrotaan asioiden toimivan hyvin. Yleisimmät semanttiset roolit ovat AGENTTI, LOKATIIVI ja HYÖTYJÄ. Viestijädiskurssi aktivoituu, kun Etelä-Korean ilmaistaan olevan viestijä tai tiedon lähde. Maa on tällöin prototyyppisesti AGENTTI tai LÄHDE.
Ihmismäinen valtio -diskurssi aktivoituu, kun valtio tai sen ei-elollinen edustaja merkityksellistetään inhimilliseksi ja tajunnalliseksi osallistujaksi. Keskeisimmät roolit diskurssin yhteydessä ovat AGENTTI ja KOKIJA. Demokratiadiskurssi aktivoituu, kun Etelä-Korean valtion demokraattisuus tai sen puute nousee esille. Yleisimmät semanttiset roolit näissä tilanteissa ovat AGENTTI, LOKATIIVI ja NEUTRAALI.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/