Tunneälykäs johtaminen psykologisen turvallisuuden rakentajana hybridityössä
Heikkinen, Silja (2026-05-11)
Heikkinen, Silja
S. Heikkinen
11.05.2026
© 2026 Silja Heikkinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605113133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605113133
Tiivistelmä
Etä- ja hybridityömallien yleistyessä virtuaalisen johtamisen haasteisiin on syytä tarttua ja tutkia tarkemmin. Työelämän muutokset asettavat haasteita psykologiselle turvallisuudelle ja kasvattavat tarvetta tunneälykkään johtamisen käytänteille. Tässä tutkimuksessa tunneälykkään johtamisen ja psykologisen turvallisuuden teemojen yhdistäminen hybridityöympäristöön auttaa ymmärtämään, mitä keinoja tunneäly voi tarjota emotionaalisesti ja psykologisesti haastavan työympäristön turvaamiseksi tiimien oppimista ja työn kehittämistä varten.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella tunneälykkään johtamisen ilmenemismuotoja psykologisen turvallisuuden rakentajana hybridityöympäristössä. Tutkimus tarjoaa käytännön suosituksia siitä, miten esihenkilöt voivat tukea psykologista turvallisuutta hybridityötä tekevissä tiimeissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena monikansallisessa teknologia-alan yrityksessä. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui kolme esihenkilöä sekä kolme työntekijää asiantuntijatiimeistä. Aineisto tarjoaa syvällisiä näkemyksiä hybridityön asettamista haasteista, psykologisen turvallisuuden tärkeydestä sekä sitä edistävistä tunneälykkään johtamisen keinoista.
Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla, jonka avulla aineistosta nousevista merkityksistä tunnistettiin neljä pääteemaa; hybridityön erityispiirteet, avoimuus, yhteistyötaidot ja tunteiden huomioiminen. Aineistosta ilmeni kattavasti tunneälyn osa-alueisiin, eli itsetietoisuuteen, itsehallintaan, sosiaaliseen tietoisuuteen ja ihmissuhteiden hallintaan, liittyviä johtamisen taitoja, joita esihenkilöt toiminnassaan korostivat ja joita työntekijät nostivat esille psykologista turvallisuutta vahvistavina tekijöinä. Kyseiset johtamisen käytänteet viestivät työntekijöille luottamuksellisesta ilmapiiristä, jossa esihenkilö on läsnä, oma itsensä ja tiimin puolella, vaikeistakin aiheista on turvallista keskustella ja työntekijät kokevat tulevansa arvostetuiksi sekä yksilöinä kuulluiksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat tunneälykkäällä johtamisella olevan myönteisiä vaikutuksia psykologiseen turvallisuuteen hybriditiimeissä ja tuovat siten lisäarvoa aiheiden väliseen akateemiseen keskusteluun. Tutkimus syventää ymmärrystä tunneälykkään johtamisen merkittävyydestä ja tarjoaa kontekstuaalisia näkemyksiä siitä, miten psykologista turvallisuutta voidaan tunneälykkään johtamisen käytänteillä tukea modernissa hybridityöympäristössä. Tunneälykkään johtamisen ja psykologisen turvallisuuden välistä yhteyttä on suositeltavaa tutkia jatkossa erilaisissa konteksteissa ja erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen aiheen kattavamman ja syvällisemmän ymmärryksen tukemiseksi.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella tunneälykkään johtamisen ilmenemismuotoja psykologisen turvallisuuden rakentajana hybridityöympäristössä. Tutkimus tarjoaa käytännön suosituksia siitä, miten esihenkilöt voivat tukea psykologista turvallisuutta hybridityötä tekevissä tiimeissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena monikansallisessa teknologia-alan yrityksessä. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui kolme esihenkilöä sekä kolme työntekijää asiantuntijatiimeistä. Aineisto tarjoaa syvällisiä näkemyksiä hybridityön asettamista haasteista, psykologisen turvallisuuden tärkeydestä sekä sitä edistävistä tunneälykkään johtamisen keinoista.
Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla, jonka avulla aineistosta nousevista merkityksistä tunnistettiin neljä pääteemaa; hybridityön erityispiirteet, avoimuus, yhteistyötaidot ja tunteiden huomioiminen. Aineistosta ilmeni kattavasti tunneälyn osa-alueisiin, eli itsetietoisuuteen, itsehallintaan, sosiaaliseen tietoisuuteen ja ihmissuhteiden hallintaan, liittyviä johtamisen taitoja, joita esihenkilöt toiminnassaan korostivat ja joita työntekijät nostivat esille psykologista turvallisuutta vahvistavina tekijöinä. Kyseiset johtamisen käytänteet viestivät työntekijöille luottamuksellisesta ilmapiiristä, jossa esihenkilö on läsnä, oma itsensä ja tiimin puolella, vaikeistakin aiheista on turvallista keskustella ja työntekijät kokevat tulevansa arvostetuiksi sekä yksilöinä kuulluiksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat tunneälykkäällä johtamisella olevan myönteisiä vaikutuksia psykologiseen turvallisuuteen hybriditiimeissä ja tuovat siten lisäarvoa aiheiden väliseen akateemiseen keskusteluun. Tutkimus syventää ymmärrystä tunneälykkään johtamisen merkittävyydestä ja tarjoaa kontekstuaalisia näkemyksiä siitä, miten psykologista turvallisuutta voidaan tunneälykkään johtamisen käytänteillä tukea modernissa hybridityöympäristössä. Tunneälykkään johtamisen ja psykologisen turvallisuuden välistä yhteyttä on suositeltavaa tutkia jatkossa erilaisissa konteksteissa ja erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen aiheen kattavamman ja syvällisemmän ymmärryksen tukemiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]

