Hyvinvointia edistävän täydennysrakentamisen mahdollisuudet Kuopion Rauhalahdessa

Abstract

Tämä diplomityö liittyy Kuopion kaupungissa vireillä olevaan Rauhalahden ja Jynkän paikalliskeskuksen yleiskaavoitukseen. Yleiskaavoitus käynnistettiin vuonna 2015. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Kuopion keskustasta noin kuusi kilometriä lounaaseen. Suunnittelualueiden yhteispinta-ala on noin 13,1 ha, josta vesialuetta on 3 ha. Rauhalahden täydennysrakentamisalue sijoittuu Rauhalahden leirintäalueen eteläosaan, ja siellä maankäyttö muuttuu matkailupalveluista asuinalueeksi. Rauhalahden täydennysrakentamisessa tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta luomalla asuntokannaltaan monipuolinen, tiivis kaupunkimainen asuinalue noin tuhannelle asukkaalle. Diplomityössäni tarkastelen Rauhalahden ja Jynkän täydennysrakentamista asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvoinnin edistämisen näkökulma on erityisen luonteva juuri Kuopiossa, koska Kuopion kaupunki on mukana Maailman terveysjärjestö WHO:n Healthy Cities -verkostossa. Lisäksi Kuopiossa terveys- ja hyvinvointinäkökulma on liitetty vahvasti kaupungin imagoon.

Hyvinvointia edistävä täydennysrakentaminen perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 1986 perustamaan eurooppalaiset terveet kaupungit -ohjelmaan. Terve kaupunki -ohjelman tuloksena muotoutui 12 terveyteen kytkeytyvää suunnittelunäkökulmaa: 1. terveellisen elämäntavan edistäminen; 2. sosiaalisen koheesion parantaminen; 3. laadukkaan asumisen edistäminen; 4. työllistymismahdollisuuksien edistäminen; 5. monipuolinen palvelurakenne; 6. lähiruoka-ajettelu; 7. turvallisuus ja turvallisuuden tunne; 8. tasa-arvo ja sosiaalinen pääoma; 9. viihtyisä ympäristö; 10. terveellinen elinympäristö; 11.ympäristönsuojelu; 12. päästöjen hallinta.

Diplomityöni tavoitteena on ollut selvittää, voiko edellä mainittuja hyvinvointia edistävän täydennysrakentamisen näkökulmia soveltaa Rauhalahden täydennysrakentamiseen. Tarkemman SWOT-analyysin perusteella suurimman painoarvon Rauhalahden ja Jynkän lähipalvelujen korttelin täydennysrakentamisen suunnittelussa saavat liikenneyhteydet, asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys sekä asumisratkaisujen yhteisöllisyys. Lisäksi Rauhalahdessa tärkeä suunnittelun reunaehto on ympäristönsuojelu alueella todetun liito-oravaesiintymän vuoksi. Rauhalahden uusi asuinalue on suunniteltu lähes autottomaksi hyvien joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien sekä lähipalvelujen ansiosta. Alueen pysäköinti on keskitetty kahteen robottitoimiseen pysäköintilaitokseen, jolloin pysäköintialueet on voitu hyödyntää asunto- ja viherrakentamiseen. Rauhalahteen on lisäksi suunniteltu monipuolinen ulkoilureittien verkosto, joka liittyy Jynkkään rakennettavan uuden alakoulun liikuntapaikkoihin. Asuinympäristön viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä on luotu kerros- ja pientalojen keskellä olevilla suojaisilla sisäpihoilla, joihin sijoittuvat viljelypalstat sekä leikki- ja liikuntapaikat. Myös alueen kerrostalojen kattokerroksiin on ajateltu sijoittuvan yhteisiä viherhuoneita.

Rauhalahden täydennysrakentamisen ohella diplomityössä on tarkasteltu Jynkän lähikeskuksen täydennysrakentamista. Nämä alueet liittyvät toisiinsa, koska Rauhalahden täydennysrakentaminen lisää Jynkän koulujen ja lähipalvelujen käyttöastetta. Uuden ostoskeskuksen lisäksi Jynkkään rakennetaan palveluasuntoja.

Asukkaiden terveys- ja hyvinvointinäkökulma tulee yhteiskunnassa korostumaan väestön ikääntyessä ja liikalihavuuden kasvaessa yhä enemmän. Nähdäkseni asuinalueiden suunnittelussa korostuvat jatkossa yhä enemmän aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä painottavat suunnittelunäkökulmat. Diplomityöni onkin ideointia siitä, mitä hyvinvointia edistävä täydennysrakentaminen voisi olla kaupungin keskustan tuntumassa.