ADHD-oireisten kokemuksia kuormituksesta koulussa
Pentikäinen, Suvi (2026-05-05)
Pentikäinen, Suvi
S. Pentikäinen
05.05.2026
© 2026 Suvi Pentikäinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605053010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202605053010
Tiivistelmä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on yleinen ilmiö koululaisten keskuudessa, sillä diagnoosien määrät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. ADHD-oireet haastavat monien lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja vaikeuttavat psyykkistä jaksamista, sillä neuroepätyypilliset kokevat kuormitusta ja uupumusta huomattavasti enemmän kuin neuronormatiiviset ihmiset. Lisäksi häiriö altistaa tutkimusten mukaan lapset ja nuoret erilaisille mielenterveysongelmille.
Tässä fenomenologisessa tutkimuksessa selvitettiin ADHD-oireisten henkilöiden kokemuksia koulussa jaksamisesta, sekä kuormittavista tekijöistä peruskouluaikana. Haastatteluissa pyrittiin lisäksi selvittämään, millaista tukea haastateltavat ovat saaneet koulunkäynnin haasteisiin. Aineisto koostui yhdeksän (9) täysi-ikäisen ADHD-oireisen henkilön haastatteluista, joita on analysoitu temaattisen analyysin sekä osittain sisällönanalyysin toimintatapoja hyödyntäen.
Saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulunkäynnin kuormittavuus vaihtelee yksilöiden välillä mutta on merkittävä haaste osalla ADHD-oireisista. Tutkimuksessa esiin nousseet kuormittavat tekijät jaettiin kahteen pääluokkaan: sosiaalisiin tekijöihin ja koulunkäyntiin liittyviin tekijöihin, ja niiden painotus vaihteli yksilöiden välillä. Kouluissa tarjottu tuki vaihteli suuresti ja erityisesti diagnosoimattomien henkilöiden kohdalla se jäi puutteelliseksi. Kuormituksen voimakkuus ja tuen puute antavat näyttöä sille, että aihetta on tarpeen tutkia laajemmin myös tulevaisuudessa. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten nykyiset oppilaat kokevat kouluympäristön kuormittavuuden, ja kuinka ADHD-oireisten oppilaiden tuki toteutuu nykyisessä inkluusioon perustuvassa opetuksessa. Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) is a common phenomenon among school-children, as the number of diagnoses has increased significantly in recent years. ADHD symptoms challenge many children's and young people's schooling and complicate mental resilience, as neurodivergent individuals experience stress and exhaustion significantly more than neurotypical people. Additionally, according to research, the disorder predisposes children and young people to various mental health issues.
In this phenomenological study, the experiences of individuals with ADHD symptoms regarding coping at school, as well as stressful factors during their comprehensive school years, were explored. The interviews also aimed to determine what kind of support the interviewees received for challenges in their schooling. The data consisted of interviews with nine (9) adults with ADHD symptoms, which were analysed using thematic analysis and partially utilising content analysis methods.
The research findings suggest that the stress of schooling varies between individuals but is a significant challenge for some with ADHD symptoms. The stressful factors identified in the study were divided into two main categories: social factors and factors related to schooling, and their emphasis varied between individuals. Support provided in schools varied greatly and was particularly inadequate for undiagnosed individuals. The intensity of stress and lack of support provide evidence that the topic needs to be researched more extensively in the future as well. Going forward, it would be beneficial to study how current pupils experience the stress of the school environment, and how support for pupils with ADHD symptoms is implemented in the current inclusive education system.
Tässä fenomenologisessa tutkimuksessa selvitettiin ADHD-oireisten henkilöiden kokemuksia koulussa jaksamisesta, sekä kuormittavista tekijöistä peruskouluaikana. Haastatteluissa pyrittiin lisäksi selvittämään, millaista tukea haastateltavat ovat saaneet koulunkäynnin haasteisiin. Aineisto koostui yhdeksän (9) täysi-ikäisen ADHD-oireisen henkilön haastatteluista, joita on analysoitu temaattisen analyysin sekä osittain sisällönanalyysin toimintatapoja hyödyntäen.
Saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulunkäynnin kuormittavuus vaihtelee yksilöiden välillä mutta on merkittävä haaste osalla ADHD-oireisista. Tutkimuksessa esiin nousseet kuormittavat tekijät jaettiin kahteen pääluokkaan: sosiaalisiin tekijöihin ja koulunkäyntiin liittyviin tekijöihin, ja niiden painotus vaihteli yksilöiden välillä. Kouluissa tarjottu tuki vaihteli suuresti ja erityisesti diagnosoimattomien henkilöiden kohdalla se jäi puutteelliseksi. Kuormituksen voimakkuus ja tuen puute antavat näyttöä sille, että aihetta on tarpeen tutkia laajemmin myös tulevaisuudessa. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten nykyiset oppilaat kokevat kouluympäristön kuormittavuuden, ja kuinka ADHD-oireisten oppilaiden tuki toteutuu nykyisessä inkluusioon perustuvassa opetuksessa.
In this phenomenological study, the experiences of individuals with ADHD symptoms regarding coping at school, as well as stressful factors during their comprehensive school years, were explored. The interviews also aimed to determine what kind of support the interviewees received for challenges in their schooling. The data consisted of interviews with nine (9) adults with ADHD symptoms, which were analysed using thematic analysis and partially utilising content analysis methods.
The research findings suggest that the stress of schooling varies between individuals but is a significant challenge for some with ADHD symptoms. The stressful factors identified in the study were divided into two main categories: social factors and factors related to schooling, and their emphasis varied between individuals. Support provided in schools varied greatly and was particularly inadequate for undiagnosed individuals. The intensity of stress and lack of support provide evidence that the topic needs to be researched more extensively in the future as well. Going forward, it would be beneficial to study how current pupils experience the stress of the school environment, and how support for pupils with ADHD symptoms is implemented in the current inclusive education system.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42971]

