Lasten keinot vastustaa lapsiryhmän vertaisväkivaltaa ja vallitsevia sukupuoli-ihanteita
Karjalainen, Iida (2026-04-29)
Karjalainen, Iida
I. Karjalainen
29.04.2026
© 2026 Iida Karjalainen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604292875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604292875
Tiivistelmä
Kandidaattitutkielmani tarkastelee peruskouluikäisten lasten välisiä valtasuhteita sekä heidän keinojaan vastustaa lapsiryhmän vertaisväkivaltaa ja vallitsevia sukupuoli-ihanteita. Aiempaa tutkimusta lasten keinoista vastustaa valtasuhteita on melko vähän. Aiempi tutkimus on käsitellyt enemmän tyttöjen ja poikien valtasuhteiden ilmenemistä, ei niiden vastustamista. Toteutan tutkielmani kuvailevan kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu sekä kotimaisesta että englanninkielisistä vertaisarvioidusta tutkimuskirjallisuudesta ja artikkeleista. Kirjallisuuskatsaukseni tarkoituksena on yhdistää tutkittua tietoa lasten valtasuhteista, vallankäytön muodoista sekä keinoista vastustaa väkivaltaa ja sukupuoli-ihanteita. Tutkimuskysymykseksi valikoitui: Millaisia keinoja lapsilla on vastustaa vertaisryhmissä vallitsevia vertaisväkivaltaa ja sukupuoli-ihanteita?
Teoreettista viitekehystäni tukevat Michel Foucault’n , Raewyn Connellin sekä Janet Townsendin ja kumppaneiden valtateoriat. Tutkin tyttöjen ja poikien valtasuhteita erikseen ja lisäksi myös ei-binääristen lasten kokemuksia valtasuhteista. Väkivallan vastustamisen keinojen lisäksi avaan tyttöys- ja poikuusihanteiden vastustamisen keinoja. Olen rajannut väkivallan tutkimisen epäsuoraan ja suoraan väkivaltaan.
Koulu on sosiaalinen paikka, jossa lapset muodostavat vertais- ja valtasuhteita. Tulosten perusteella lapset kokevat jo alakouluiässä epäreilua vallankäyttöä, väkivaltaa sekä normiodotuksia. Vallankäyttäjinä ovat usein suositut lapset, jotka pyrkivät täyttämään tyttöys- tai poikuusideaaliuden. Tutkimustulokset osoittavat, että lapset löytävät keinoja, kuinka vastustaa vertaisväkivaltaa ja sukupuoli-ihanteita esimerkiksi konfrontoimalla, ironian avulla sekä rakentamalla pehmeämpää maskuliinisuutta. Näiden tulosten pohjalta koulu, opettajat ja muut kasvattajat pääsevät lähemmäs oppilaita ja heidän toimintaansa. Kun aikuisilla on käsitys lasten valtasuhteista, voivat he tukea heitä ihmissuhteiden luomisessa ja vallan väärinkäytön tilanteissa sekä purkaa normiodotuksia.
Teoreettista viitekehystäni tukevat Michel Foucault’n , Raewyn Connellin sekä Janet Townsendin ja kumppaneiden valtateoriat. Tutkin tyttöjen ja poikien valtasuhteita erikseen ja lisäksi myös ei-binääristen lasten kokemuksia valtasuhteista. Väkivallan vastustamisen keinojen lisäksi avaan tyttöys- ja poikuusihanteiden vastustamisen keinoja. Olen rajannut väkivallan tutkimisen epäsuoraan ja suoraan väkivaltaan.
Koulu on sosiaalinen paikka, jossa lapset muodostavat vertais- ja valtasuhteita. Tulosten perusteella lapset kokevat jo alakouluiässä epäreilua vallankäyttöä, väkivaltaa sekä normiodotuksia. Vallankäyttäjinä ovat usein suositut lapset, jotka pyrkivät täyttämään tyttöys- tai poikuusideaaliuden. Tutkimustulokset osoittavat, että lapset löytävät keinoja, kuinka vastustaa vertaisväkivaltaa ja sukupuoli-ihanteita esimerkiksi konfrontoimalla, ironian avulla sekä rakentamalla pehmeämpää maskuliinisuutta. Näiden tulosten pohjalta koulu, opettajat ja muut kasvattajat pääsevät lähemmäs oppilaita ja heidän toimintaansa. Kun aikuisilla on käsitys lasten valtasuhteista, voivat he tukea heitä ihmissuhteiden luomisessa ja vallan väärinkäytön tilanteissa sekä purkaa normiodotuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]

