ADHD-oppilaan osallisuuden mahdollistaminen vanhassa kolmiportaisessa tuessa ja uudessa oppimisen ja koulunkäynnin tuessa

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää miten vanha kolmiportainen tuki sekä uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuki voivat mahdollistaa ADHD-oppilaan osallisuutta koulussa. Uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuki astui voimaan 1.8.2025 ja uudistuksen myötä luovuttiin vanhasta kolmiportaisesta tukijärjestelmästä. Vanhassa kolmiportaisessa tuessa tuki rakentuu portaiden logiikalle, jossa hallinnollinen päätöksenteko ja tuen intensiteetti ohjaavat siirtymiä yksilötasolla. Uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuki korostaa puolestaan ennaltaehkäisevää, ryhmäkohtaista sekä matalan kynnyksen toteutusta, jossa tuki pyritään tuomaan osaksi jokaisen opetusryhmän arkea ja yksilölliset tukitoimet aktivoituvat silloin, kun ryhmätason keinot eivät ole riittävät vastaamaan tuen tarpeeseen.

Tutkimuksessani määritellyt keskeiset käsitteet ovat: ADHD, osallisuus, kolmiportainen tuki sekä uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuki. ADHD:tä on käsitelty sen piirteiden ja haasteiden näkökulmasta, eli mitkä ovat kyseisen neuropsykiatrisen kehityksellisen häiriön tunnuspiirteet ja miten ne ilmenevät oppilaalla. Osallisuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa kolmesta ulottuvuudesta, osallisuus oppimiseen, sosiaalinen osallisuus ja oppilaan toimijuus. Kolmiportaisen tuen käsittelyssä on avattu tukijärjestelmän rakenne ja sen taustalla vaikuttavat periaatteet. Uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuki on avattu rakenteeltaan. Tutkimuksessani vastaan kahteen tutkimuskysymykseen: ”Miten vanha kolmiportainen tuki mahdollistaa ADHD-oppilaan osallisuutta koulussa?” sekä ”Miten uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuki mahdollistaa ADHD-oppilaan osallisuutta koulussa?”.

Tulosten perusteella kolmiportainen tuki mahdollistaa ADHD-oppilaan osallisuutta tarjoamalla rakenteellista ja yksilöllistä tukea. Oppimisen osallisuutta tuetaan oppijalähtöisellä suunnittelulla, pedagogisella arvioinnilla ja systemaattisilla tukiasiakirjoilla. Sosiaalista osallisuutta edistävät moniammatillinen yhteistyö, oppimisympäristöjen muokkaus ja inklusiivinen toteutus. Oppilaan toimijuutta vahvistaa omien tavoitteiden, vahvuuksien ja kiinnostusten huomioiminen sekä osallistuminen tuen suunnitteluun. Uudessa oppimisen ja koulunkäynnin tuessa ryhmäkohtainen, ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen tuki rakentaa osallisuutta tuomalla tuen osaksi arjen opetusta. Oppimisen osallisuutta vahvistaa tuki, joka toteutetaan ensisijaisesti ryhmätasolla ja ennakoivasti ilman raskaita hallinnollisia prosesseja. Sosiaalista osallisuutta tukevat inklusiiviset ryhmäjärjestelyt; oppilaskohtaiset toimet täydentävät ryhmätason tukea tarvittaessa. Toimijuutta edistävät oppilaan osallistuminen tukisuunnitteluun, opetuskielen tukeminen ja mahdollisuus vaikuttaa tuen riittävyyteen.

Tukijärjestelmän uudistus tarjoaa selvästi mahdollisuuksia rakentaa ADHD‑oppilaalle osallistavampaa ja ennakoivampaa koulupolkua. Samalla se kuitenkin edellyttää opettajilta ja kouluilta uudenlaista osaamista ja rakenteellista suunnittelua, jotta yksilölliset tarpeet eivät jää ryhmätason ratkaisujen myötä huomioimatta. Uudistuksen onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin koulut kykenevät yhdistämään ryhmäkohtaisen tuen ja yksilöllisen pedagogisen sensitiivisyyden.