Metsäpeuran talvinen habitaatinvalinta ja sen alueellinen vaihtelu Suomessa
Männistö, Vilja (2026-04-24)
Männistö, Vilja
V. Männistö
24.04.2026
© 2026 Vilja Männistö. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604242770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604242770
Tiivistelmä
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on Suomessa elävä uhanalainen peuraeläinlaji. Talvilaidunnuksen ajankohdan on havaittu olevan lajille kohtalokas, jonka vuoksi lajin talvista habitaatin valintaa tulee hahmottaa paremmin. Habitaatin valinnan avulla voidaan tunnistaa metsäpeuralle keskeisiä alueita, joita se hyödyntää talvilaidunnuksen aikana. Alueiden käyttöä ja siten valintaa tutkitaan resurssivalintafunktion avulla, jolla selvitetään talvilaidunnusajan tärkeimmät elinympäristön tekijät, joita yksilöt suosivat. Alueellista vaihtelua tarkastellaan kahden eri osapopulaation elinalueiden välillä.
Tutkimuksessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää metsäpeuranaaraiden GPS-panta-aineistoa vastemuuttujana sekä useita muita avoimia paikkatietoaineistoja ympäristön ominaisuuksia kuvaavina selittävinä muuttujina. Analyysimenetelmänä hyödynnetään resurssivalintafunktiota, jolla testataan ympäristömuuttujien suhdetta vastemuuttujaan yleistetyllä lineaarisella mallilla (GLM) ja yleistetyllä lineaarisella sekamallilla (GLMER). Ympäristömuuttujien vastetta testaan mallinvalintafunktiolla, jolla erotetaan kaikista merkityksellisimmät muuttujat. Monimuuttujamallien sopivuutta arvioidaan informaatiokriteereillä ja ennustetarkkuusmittareilla (AIC, AUC). Muuttujamallin keskeisimpien ympäristömuuttujien alueelliset vaikutukset esitetään soveltuvuusmallinnuksella tehdyssä karttakuvassa.
Tuloksissa havaitaan metsäpeuran suosivan talvilaidunnuksen aikana erityisesti kuivia ja karuja kangasmaita. Erityisesti kohtalaisen nuoren ja avoimen metsän alueet nousivat merkittäviksi tekijöiksi kuivien kangasmaiden ohella. Suosintaan vaikuttaa oletettavasti keskeisin talviravinto ja hyvän näkyvyyden tuoma laumasuoja pedoilta. Poiketen aiemmista tutkimuksista turvepitoisia alueita, kuten soita ja metsäteitä, välteltiin eikä niillä havaittu olevan pysyvää oleskelua. Alueiden välisiä eroja havaitaan, mutta niiden oletetaan johtuvan osapopulaatioiden elinympäristöjen maankäytön eroista ja alueiden erilaisista käyttömahdollisuuksista. Jatkotutkimuksissa suositellaan ottamaan huomioon ajalliset muutokset ympäristömuuttujissa ja lajin liikkeissä sekä peto-saalis-suhteen vaikutukset.
Tutkimuksessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää metsäpeuranaaraiden GPS-panta-aineistoa vastemuuttujana sekä useita muita avoimia paikkatietoaineistoja ympäristön ominaisuuksia kuvaavina selittävinä muuttujina. Analyysimenetelmänä hyödynnetään resurssivalintafunktiota, jolla testataan ympäristömuuttujien suhdetta vastemuuttujaan yleistetyllä lineaarisella mallilla (GLM) ja yleistetyllä lineaarisella sekamallilla (GLMER). Ympäristömuuttujien vastetta testaan mallinvalintafunktiolla, jolla erotetaan kaikista merkityksellisimmät muuttujat. Monimuuttujamallien sopivuutta arvioidaan informaatiokriteereillä ja ennustetarkkuusmittareilla (AIC, AUC). Muuttujamallin keskeisimpien ympäristömuuttujien alueelliset vaikutukset esitetään soveltuvuusmallinnuksella tehdyssä karttakuvassa.
Tuloksissa havaitaan metsäpeuran suosivan talvilaidunnuksen aikana erityisesti kuivia ja karuja kangasmaita. Erityisesti kohtalaisen nuoren ja avoimen metsän alueet nousivat merkittäviksi tekijöiksi kuivien kangasmaiden ohella. Suosintaan vaikuttaa oletettavasti keskeisin talviravinto ja hyvän näkyvyyden tuoma laumasuoja pedoilta. Poiketen aiemmista tutkimuksista turvepitoisia alueita, kuten soita ja metsäteitä, välteltiin eikä niillä havaittu olevan pysyvää oleskelua. Alueiden välisiä eroja havaitaan, mutta niiden oletetaan johtuvan osapopulaatioiden elinympäristöjen maankäytön eroista ja alueiden erilaisista käyttömahdollisuuksista. Jatkotutkimuksissa suositellaan ottamaan huomioon ajalliset muutokset ympäristömuuttujissa ja lajin liikkeissä sekä peto-saalis-suhteen vaikutukset.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43406]

