Maankäytön tarkastelu Pohjois-Pohjanmaan pohjaveden muodostumisalueilla

Pohjavesi on erittäin tärkeä luonnonvara, jota käytetään talousveden hankinnassa. Pohjavedelle aiheutuvien riskien tunteminen on tärkeää, jotta niiden aiheuttamia vaikutuksia voidaan ehkäistä. Tässä työssä selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien pohjaveden muodostumisalueiden maankäyttömuotoja ja sitä, millaista riskiä maankäyttö aiheuttaa pohjavedelle. Työssä tarkasteltiin tarkemmin viittä pohjaveden muodostumisaluetta. Maankäyttö muodostumisalueilla määritettiin paikkatietoanalyysin avulla QGIS-ohjelmistolla.

Koko Pohjois-Pohjanmaalla ja neljällä tarkastellulla pohjaveden muodostumisalueella selvästi merkittävin maankäyttömuoto oli metsät, avoimet kankaat ja kalliomaat. Metsätaloudesta aiheutuu hajapäästöjä ja se voi vaikuttaa pohjaveden ravinnepitoisuuteen. Suuresta pinta-alasta huolimatta vaikutukset voivat olla niin pieniä, että se ei aiheuta suurta tai edes kohtalaista riskiä pohjavedelle.

Eniten riskiä liittyy rakennettuihin alueisiin, joissa voi olla merkittävää pohjaveteen kohdistuvaa haja- ja pistekuormitusta. Lähes puolet Kempeleenharjun pohjaveden muodostumisalueesta oli rakennettua aluetta, missä suurta riskiä pohjavedelle aiheuttaa haja-asutuksen päästöt, taajama-alueen hajakuormitus ja erilaiset pistemäiset lähteet. Maatalous voi aiheuttaa suurta kuormitusta pohjaveteen ravinteiden ja torjunta-aineiden muodossa. Maatalousaluetta oli merkittävästi Kempeleenharjun muodostumisalueella ja alle prosentin verran Alpua-Lumijärvellä. Pohjois-Pohjanmaalla alle prosentti kaikkien pohjaveden muodostumisalueiden maankäytöstä oli vesialueita, kosteikkoja ja avoimia soita, ja niiden aiheuttaman riskin voidaan arvioida olevan pieni.Groundwater is an important resource that is used for drinking water supply. It is important to know the risks that are posed to groundwater to prevent their effects. This study analysed land use patterns in groundwater recharge areas in Northern Ostrobothnia and the risks that land use poses to groundwater. Five recharge areas were examined in more detail. Land use in recharge areas was determined by spatial analysis using QGIS software.

In Northern Ostrobothnia and in four groundwater recharge areas that were examined more closely, the most significant land use type was forests and semi-natural areas. Forestry causes diffuse emissions and can affect nutrient levels in groundwater. Despite covering large areas, the effects can be so small that they do not pose a major or moderate risk to groundwater.

The greatest risk is associated with built-up areas, where there can be significant diffuse and point source pollution. Nearly half of Kempeleenharju recharge area was artificial surfaces, where emissions from disperse settlements, diffuse pollution from urban areas and different point sources pose a great risk to groundwater. Agriculture can cause loading to groundwater in the form of nutrients and pesticides. Agricultural areas formed a significant proportion of Kempeleenharju recharge area and less than one percent in Alpua-Lumijärvi. In Northern Ostrobothnia less than one percent of land use in all groundwater recharge areas consisted of water bodies and wetlands and therefore the risk posed by them can be considered low.