Koulutusinterventio kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen päättelyn ja oppimistyytyväisyyden varmistamiseksi immersiivisen oppimisympäristön avulla

Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Dentopoliksen luentosalissa H1091 8. toukokuuta 2026 kello 12

Abstract

The aim of this study was to develop an educational intervention to support the clinical reasoning and learning satisfaction of culturally and linguistically diverse (CALD) nursing students in an immersive learning environment. The doctoral dissertation followed the Medical Research Council framework in three phases.

In the first phase, a theoretical framework for intervention was developed. A qualitative study described the experiences of CALD nursing students (n=22) from six Finnish universities of applied sciences during clinical practices, analysed using inductive content analysis. Findings indicated that students needed continuous, individualised support and faced challenges verbalising clinical reasoning during clinical practices, which was compounded by language-related barriers and unequal learning opportunities. A systematic review examined the effects of virtual simulations on nursing students’ (n=769) knowledge, skills, attitudes, self-confidence, and learning satisfaction, as well as the applied interventions. The results were analysed through meta-analysis and narrative synthesis. Virtual reality simulations effectively enhanced knowledge and skills but had no significant effect on self-confidence, learning satisfaction, or attitudes.

In the second phase, an intervention for CALD nursing students (n=29) was piloted and feasibility tested. Statistical analyses in this mixed-methods study were conducted with IBM SPSS 28.0. Background variables were analysed using chi-square and Fisher’s exact tests, and group differences were examined with t-tests and non-parametric methods. The neurophysiological responses of clinical reasoning were assessed through heart rate and electrodermal activity. Qualitative data on students’ experiences were analysed using inductive content analysis. Virtual reality simulation supported the development of clinical reasoning alongside neurophysiological responses indicative of effective stress regulation.

In the third phase, an educational intervention plan was developed to enhance clinical reasoning through virtual simulation, preparing students for clinical practice and incorporating language awareness and individualised support. The plan provides a foundation for assessing the intervention’s effectiveness and applicability, while supporting the design of nursing and health education programs and clinical practice.Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää koulutusinterventio kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten (CALD) sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen päättelyn ja oppimistyytyväisyyden varmistamiseksi immersiivisessä oppimisympäristössä. Väitöskirja toteutettiin Medical Research Councilin viitekehyksen mukaisesti kolmessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin intervention teoreettinen viitekehys. Laadullisessa tutkimuksessa kuvattiin kuuden suomalaisen ammattikorkeakoulun CALD-sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=22) kokemuksia kliinisistä harjoitteluista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittivat opiskelijoiden tarvitsevan jatkuvaa, yksilöllistä tukea ja kokevan haasteita kliinisen päättelyn sanallistamisessa, mikä korostui kielivaikeuksien ja epätasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien vuoksi. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin virtuaalisimulaatioiden vaikutuksia sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=769) tietoihin, taitoihin, asenteisiin, itseluottamukseen ja oppimistyytyväisyyteen sekä käytettyjä interventioita. Tulokset analysoitiin meta-analyysilla ja narratiivisella analyysilla. Virtuaalitodellisuussimulaatiot tehostivat tietojen ja taitojen kehittymistä, mutta niillä ei ollut merkitsevää vaikutusta itseluottamukseen, oppimistyytyväisyyteen tai asenteisiin.

Toisessa vaiheessa suunniteltiin ja pilotoitiin interventio CALD-sairaanhoitajaopiskelijoille (n=29). Monimenetelmätutkimuksen tilastolliset analyysit toteutettiin IBM SPSS 28.0-ohjelmalla. Taustamuuttujia analysoitiin khiin neliö- ja Fisherin tarkalla testillä sekä ryhmäeroja t-testeillä ja ei-parametrisilla menetelmillä. Kliinisen päättelyn neurofysiologista vastetta arvioitiin sykkeen ja ihon sähkönjohtavuuden avulla. Opiskelijoiden kokemuksia kuvaava laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Virtuaalitodellisuussimulaatio tuki kliinisen päättelyn kehittymistä, ja neurofysiologiset vasteet viittasivat stressinsäätelyn tehokkaaseen toimintaan simulaation aikana.

Kolmannessa vaiheessa kehitettiin koulutusinterventiosuunnitelma kliinisen päättelyn vahvistamiseksi virtuaalisimulaation avulla, kielitietoisuus ja yksilöllinen tuki huomioiden. Suunnitelma tarjoaa perustan intervention vaikuttavuuden ja sovellettavuuden arvioinnille sekä tukee sairaanhoitaja- ja terveysalan koulutuksen ja kliinisen harjoittelun suunnittelua.