Alakoulun erityisopettajien kokemukset oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksesta sekä uudistuksen aiheuttamat muutokset erityisopettajan työnkuvaan

Perusopetuslain uudistuksen seurauksena oppimisen ja koulunkäynnin tukea uudistettiin ja muutokset astuivat voimaan 1.8.2025 alkaen. Uudistuksen myötä kolmiportaisesta tuesta siirryttiin ryhmä- ja oppilaskohtaisen tuen muotoihin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus on käynnistänyt muutosprosessin, jonka vaikutukset heijastuvat myös erityisopettajien työhön.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus on muuttanut alakoulun erityisopettajien työnkuvaa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisena alakoulun erityisopettajat ovat kokeneet oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen aikaansaaman muutoksen. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin hyödyntäen fenomenologista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin osallistui kuusi alakoulun erityisopettajaa. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus näyttäytyy vielä keskeneräisenä, eikä sen kokonaisvaltaisia vaikutuksia erityisopettajan työhön voida täysin vielä tietää. Tulokset kuitenkin osoittavat, että uudistus on jo nyt muuttanut erityisopettajan työnkuvaa. Siirtyminen kolmiportaisesta tuesta ryhmä- ja oppilaskohtaisiin tukimuotoihin oli aiheuttanut muutoksia tuen järjestämiseen. Lisäksi erityisopettajan läsnäolo luokassa ja samanaikaisopetus olivat lisääntyneet aiemmasta. Tulosten mukaan kirjaaminen oli vähentynyt uudistuksen myötä, mutta nykyisissä kirjaamiskäytänteissä oli kuitenkin vielä epäselvyyksiä. Uudistus on myös edellyttänyt erityisopettajilta aktiivista tulevaisuuden suunnittelu- ja kehittämistyötä.

Tulosten mukaan erityisopettajat ovat kokeneet oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen aikaansaaman muutosprosessin keskeneräisenä ja sen vuoksi kuormittavana. Muutosprosessin kiireinen aikataulu sekä uudistuksen käytänteiden epäselkeys ovat lisänneet epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Positiiviset kokemukset muutoksesta liittyivät työyhteisöstä sekä rehtoreilta saatuun tukeen.Following the reform of Basic Education Act, support in learning and school attendance was reformed, with the changes entering into force on 1 August 2025. As a result of the reform, the three-tiered support system was replaced by group-specific forms of support and pupil-specific support measures. Reform of support in learning and school attendance has initiated a process of change, the effects of which are also reflected in the work of special education teachers.

The aim of this master’s thesis was to investigate the impact of the reform of support in learning and school attendance on primary school special education teachers’ role. Additionally, the aim was to investigate how special education teachers have experienced the reform. This thesis was conducted as a qualitative study utilising a phenomenological approach. Research data was collected using semi-structured thematic interviews. The interviews involved six primary school special education teachers. The data was analysed using data-driven content analysis.

According to the results, the reform is still unfinished, and its comprehensive effects on the work of special education teacher cannot yet be fully determined. However, the results show that the reform has already begun to reshape the work of special education teachers. The transition from a three-tiered support system to group-specific and pupil-specific support measures has led to changes in the organisation of support. In addition, the presence of special education teachers in the classroom and the use of co-teaching have increased. The results also showed that pedagogical documentation has decreased following the reform, although there were some ambiguities in current documentation practices. Moreover, the reform has required special education teachers to engage in active planning and development work.

The results indicate that special education teachers have experienced the reform as unfinished and therefore stressful. The tight schedule and the lack of clarity of the change process have increased uncertainty about the future. Positive experiences related to support received from the work community and principal.