Positiivinen pedagogiikka tukemassa työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää positiivisen pedagogiikan ja työhyvinvoinnin yhteyttä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Positiivisella pedagogiikalla on havaittu olevan lapsen kehitystä ja oppimista tukevia vaikutuksia. Sillä on myös todettu olevan henkilöstön jaksamiseen ja työssä viihtymiseen liittyviä vaikutuksia, jotka heijastuvat työhyvinvointiin. Positiivista pedagogiikkaa toteuttavat työntekijät kertovat sen näkyvän myönteisten tunteiden kokemisena, vahvuuksien tunnistamisena sekä tiimin ja lapsiryhmän vuorovaikutuksessa ja toimintakulttuurissa. Positiivinen pedagogiikka tukee työssäjaksamista myönteisten tunteiden, sitoutumisen, merkityksellisyyden, turvallisen ja yhteisöllisen työilmapiirin, johtamisen ja toimintakulttuurin rakenteiden sekä ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin kautta.

Tutkimusaihe valikoitui tarpeesta ja kiinnostuksesta selvittää positiivisen pedagogiikan vaikutusta ja merkitystä työhyvinvointiin varhaiskasvatuksen ammattilaisilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella marras-joulukuussa 2025. Kyselyyn vastasi 24 varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Metodologisena taustana ovat positiivinen pedagogiikka ja työhyvinvointi, mutta myös PERMA-teoria, jonka käytöstä positiivisen pedagogiikan käytännön keinona on tutkittuja tuloksia.

Tutkimuksen tuloksena on, että positiivinen pedagogiikka tukee työhyvinvointia yksilöllisten voimavarojen, pedagogisen työotteen, turvallisen ja yhteisöllisen työilmapiirin, johtamisen ja rakenteiden, vuorovaikutuksen sekä reflektiivisen ja ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin kautta. Tutkimuksessa nousi esille myös yksilöllisten ja yhteisöllisten voimavarojen merkitys työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että positiivinen pedagogiikka tukee työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti yksilön, yhteisön ja johtamisen tasolla. Johtopäätös perustuu siihen, että positiivista pedagogiikkaa käytetään hyvän huomaamisen vahvistamiseen, avoimen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen sekä ratkaisukeskeiseen toimintakulttuuriin, jotka yhdessä luovat kestävää työhyvinvointia. Tärkeimpiä tekijöitä positiivisen pedagogiikan vaikutuksessa työhyvinvointiin ovat toimintakulttuuri, rakenteet sekä johtaminen.