Puheterapeuttien näkemyksiä kotiharjoittelusta lasten äänteellisessä kuntoutuksessa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli kartoittaa puheterapeuttien näkemyksiä kotiharjoittelusta lasten äänteellisessä kuntoutuksessa. Tutkielman avulla haluttiin selvittää, millaisena puheterapeutit pitävät kotiharjoittelun merkitystä, miten he ohjaavat kotiharjoittelua vanhemmille ja kuinka usein he seuraavat kotiharjoittelun toteutumista. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisin keinoin puheterapeutit motivoivat ja sitouttavat perheitä kotiharjoitteluun.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Webropol-sovelluksen avulla. Kysely jaettiin Suomen Puheterapeuttiliiton jäsenten sähköpostilistalle toukokuussa 2025 ja siihen vastasi 125 puheterapeuttia. Kyselylomakkeessa oli 31 kysymystä, joista osa koski vain lähiterapiaa ja osa vain etäterapiaa. Lopuissa kysymyksissä ei ollut eritelty terapian toteutusmuotoa, eli ne oli suunnattu yhteisesti kaikille vastaajille. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Tulosten mukaan puheterapeutit pitävät kotiharjoittelua tärkeänä osana lasten äänteellistä kuntoutusta. Vastaajat kertoivat antavansa kotiharjoituksia muun muassa siksi, että harjoittelu olisi säännöllistä ja lapsen taidot edistyisivät nopeammin kuin silloin, jos harjoittelu tapahtuisi pelkästään puheterapiakäynneillä. Vastaajista 96 % kertoi antavansa äänteiden tuoton kotiharjoituksia aina tai usein. Vastaajista 74 % seurasi säännöllisesti kotiharjoittelun toteutumista. Sekä lähi- että etäterapiassa käytettiin samanlaisia keinoja kotiharjoitusten ohjaamiseen, mutta lähiterapiassa kotiharjoitukset annettiin usein paperimuodossa, kun taas etäterapiassa hyödynnettiin enemmän sähköisiä kanavia. Mikäli puheterapeutti ei antanut ollenkaan äänteiden tuoton kotiharjoituksia, oli syynä useimmiten se, etteivät perheen voimavarat olleet riittävät. Vanhempien ja lasten motivoimiseen ja sitouttamiseen käytettiin samantapaisia keinoja, kuten ulkoisia motivaattoreita, tiedon lisäämistä ja harjoittelun tekemistä perheelle mahdollisimman helpoksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vanhemmat ja lapset ovat pääasiassa motivoituneita ja sitoutuneita äänteiden tuoton kotiharjoitteluun. Siitä huolimatta alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä kotiharjoittelun toteutuneeseen määrään.

Tämän tutkielman tulokset olivat pääasiassa samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat olleet enimmäkseen ulkomaisia, mutta tämän tutkielman avulla on saatu lisää tietoa suomalaisten puheterapeuttien toimintatavoista.