Kolme taloa Kuninkaansaareen
Salo, Lauri (2016-02-03)
L. Salo
03.02.2016
© 2016 Lauri Salo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602061131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602061131
Tiivistelmä
Aihevalintani alkoi nimellä Hiljaisuuden keskus. Halusin tuoda hiljaisuuden keskuksen lähelle kiireistä kaupunkielämää viettäviä ihmisiä sekä matkailijoita, jotka haluavat suomalaisen luontokokemuksen. Tavoitteena oli vaivaton kulku Helsingin keskustasta luonnon läheisyyteen. Ajatukseni siirtyivät saaristoon, jonne vesiteitse siirtyminen jo itsessään luo puitteet hiljentymiselle. Helsingin edustalla sijaitsevat Vallisaari ja Kuninkaansaari olivat sopivasti vapautumassa puolustusvoimilta ja aukeamassa lähivuosina yleisön virkistyskäyttöön. Kuninkaansaari tuntui mittakaavaltaan ja sijainniltaan sopivimmilta paikalta hiljentymiskeskukselle.
Kuninkaansaari on vuosikymmeniä erittäin vähäisellä käytöllä ollut saari, jossa ei ihmisen jälki juurikaan näy. Saaren sotilashistoria, sen vanhat sota-aikaiset rakennelmat sekä luonnon monimuotoisuus luovat edellytyksiä jopa mystiselle kokemukselle. Näiden piirteiden ansiosta saaren tunnelma antaa kulkijalle vahvan aistimuksen ajasta ja ympäristöstä.
Diplomityössäni olen halunnut tutkia sakraalirakentamisen teemoja uskontovapaan kokemuksen saavuttamiseksi. Olen pohtinut Kuninkaansaarta hiljentymiskeskuksena ja tarkensin suunnittelua kolmen kappelin osalta. Näiden kolmen rakennuksen tarkoitus on löytää keinoja luoda sekä yhteinen että yksilöllinen hengellinen kokemus ihmisille eri kulttuureista. Tavoitteena on luoda hiljainen kokemus johonkin isompaan kokonaisuuteen kuulumisesta.
Hiljentymiskeskus koostuu olemassa olevista rakennuksista ja historiapoluista, uusista hiljentymispoluista, elämysmajoista, savusaunasta sekä kolmesta talosta: Aika, Tuntematon ja Yhteisö. Alue toimii päiväkäytössä vierailijoille sekä retriittinä ja sen toimintojen on tarkoitus opastaa ihmisiä omaan hiljentymiskokemukseen. Kappelit sijaitsevat historia- ja hiljentymispolkujen varrella.
Kappeleissa olen soveltanut sakraalirakentamisen perinteisiä keinoja. Siirtymä alkaa käytävästä, jonka mittakaava kutistuu sisään mentäessä luoden tunteen turvasta suuruuden sijaan. Käytävän päässä on tila, joka on vastine perinteiselle alttarille. Alttari ei ole katseen päätepiste, vaan paikka jossa olla ja kokea kappeli. Tilasta poistuessa siirtymän mittakaava on pienestä suurempaan, kääntäen perinteisen sakraalirakennuksen tilahierarkian päinvastaiseksi.
Aika sijoittuu eteläisemmän ohjuspatterin jatkeeksi jyrkänteen reunalle. Sisäänkäynti on kapea ja korkea aukko puiden välissä, joka muovautuu näköalatasanteeksi kohti horisonttia. Tasanne suuntautuu kohti maisemaa, jota sotilaat aikoinaan vahtivat. Kappelin luoma tila on siirtymä metsän vehreästä vertikaalisesta maisemasta horisontaaliin ajattomaan näkymään. Kappelin puurakenne korostaa tätä havainnoinnin siirtymää.
Tuntematon sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla vanhojen ohjuspattereiden läheisyydessä. Kappelin pinnat on tummaksi patinoitunutta kuparia ja lattia vaaleaa kivetystä. Hämärä tila, joka aukeaa ylöspäin korostaa taivaankantta sekä säätiloja. Öisin kappelin suojasta aukeaa vaikuttava näkymä tähtitaivaalle.
Yhteisö sijaitsee kahden maan kohoaman välissä upoten maastoon. Kappeli on käänteinen betonikupoli, joka lepää pylväiden päällä. Tiheä pylväikkö suojaa sisätilaa ulkopuolisilta katseilta. Kupolin keskellä on aukko, josta pääsee tikkaita pitkin kiipeämään kupolin sisälle.
Kuninkaansaaren ainutlaatuinen historia ja luonto ovat voimakkaasti läsnä. Kolme kappelia ja niiden sivutoiminnot antavat mahdollisuuden pysähtyä ja syventyä saaren arvoihin. My subject started from a thought of a House of silence. It was my goal to bring a place of peace for the people in hectic city life and for the travellers who seek to meet the finnish nature. Considering the above-mentioned it was essential to have easy access from Helsinki city central but yet in the arms of nature. My thoughts wandered to the archipelago which has in itself the experience of silence. Conveniently, within 15 minutes via boat there lie two islands. Vallisaari and Kuninkaansaari, which are former finnish defence forces islands are now opening for public use for recreational purposes. The size and the location of Kuninkaansaari made it the island of my choice.
For decades Kuninkaansaari has been nearly untouched terrain where a trace of a person is not a common encounter. The militant history, the old fortresses and the exessiveness of unaltered nature enable a most mystical experience. Because of these qualities, the island provides a strong experience of time and nature.
In my thesis I wanted to examine the means of sacral architecture as a tool for achieving a peaceful yet religion free experience. I drafted a theme of an island of silence and immersed my designs on three chapels. The purpose of these three chapels is to find an individual and a shared experience of peace, for people from different cultures and backgrounds. My aspiration is to create an experience and a sense of belonging.
The island of silence consists of existing buildings and paths, paths of silence, nature cottages, smoke sauna, main building and the three chapels: the Time, the Unknown and the Community. The island offers its history and tranquility for day time visitors and also acts as a retreat of silence. The three chapels are places for thought and feeling along the paths of history and silence.
In the process of designing the chapels I used the means of traditional sacred architecture inversely. Entering a building the transition is from larger scale to smaller scale, which creates a feeling of a safe place rather than a experience of grandeur. At the end of transition stands a space which is a counterpart for traditional altar. The shrine is not the endpoint of a view. It is the place to be and the place to experience the chapel. Exiting the chapel the transition is from small to large scale, inverting the traditional spatial experience.
The Time stands at the front of the southern stronghold on the edge of a rampart. The threshold is high and narrow gap between the trees, which shapes into a low and wide panoramic view deck for the horizon. The deck is oriented towards the view that many soldiers during the wars have guarded. The space that the chapel creates is a transition from the vertical of the trees to the horizontal of the horizon. The wooden structures of the chapel highlights the transition effectively.
The Unknown is situated on the highest part of the island near to the northern stronghold. The volume is dark patinated copper and the flooring light grey stone. Dusky space opens upwards and emphasizes the sky and the weather. At night the chapel offers an astonishing view of the night sky.
The Community lies in a dell merging into the landscape on the south side of the island. The idea of the chapel is a reverse dome which lies on top of steel pilasters. Standing outside the view in is limited due to the pilasters, which creates a nest-like safe place under the dome. At the bottom of the dome, there stands a ladder which takes you through a hole on the bottom of the dome to the inside of the dome.
The history of Kuninkaansaari and the diversity of nature are unique. They are strongly present wandering through the island and have a distinct effect on the visitors. The three chapels and the other functions of the island offer a possibility to pause and immerse oneself into the values of the island.
Kuninkaansaari on vuosikymmeniä erittäin vähäisellä käytöllä ollut saari, jossa ei ihmisen jälki juurikaan näy. Saaren sotilashistoria, sen vanhat sota-aikaiset rakennelmat sekä luonnon monimuotoisuus luovat edellytyksiä jopa mystiselle kokemukselle. Näiden piirteiden ansiosta saaren tunnelma antaa kulkijalle vahvan aistimuksen ajasta ja ympäristöstä.
Diplomityössäni olen halunnut tutkia sakraalirakentamisen teemoja uskontovapaan kokemuksen saavuttamiseksi. Olen pohtinut Kuninkaansaarta hiljentymiskeskuksena ja tarkensin suunnittelua kolmen kappelin osalta. Näiden kolmen rakennuksen tarkoitus on löytää keinoja luoda sekä yhteinen että yksilöllinen hengellinen kokemus ihmisille eri kulttuureista. Tavoitteena on luoda hiljainen kokemus johonkin isompaan kokonaisuuteen kuulumisesta.
Hiljentymiskeskus koostuu olemassa olevista rakennuksista ja historiapoluista, uusista hiljentymispoluista, elämysmajoista, savusaunasta sekä kolmesta talosta: Aika, Tuntematon ja Yhteisö. Alue toimii päiväkäytössä vierailijoille sekä retriittinä ja sen toimintojen on tarkoitus opastaa ihmisiä omaan hiljentymiskokemukseen. Kappelit sijaitsevat historia- ja hiljentymispolkujen varrella.
Kappeleissa olen soveltanut sakraalirakentamisen perinteisiä keinoja. Siirtymä alkaa käytävästä, jonka mittakaava kutistuu sisään mentäessä luoden tunteen turvasta suuruuden sijaan. Käytävän päässä on tila, joka on vastine perinteiselle alttarille. Alttari ei ole katseen päätepiste, vaan paikka jossa olla ja kokea kappeli. Tilasta poistuessa siirtymän mittakaava on pienestä suurempaan, kääntäen perinteisen sakraalirakennuksen tilahierarkian päinvastaiseksi.
Aika sijoittuu eteläisemmän ohjuspatterin jatkeeksi jyrkänteen reunalle. Sisäänkäynti on kapea ja korkea aukko puiden välissä, joka muovautuu näköalatasanteeksi kohti horisonttia. Tasanne suuntautuu kohti maisemaa, jota sotilaat aikoinaan vahtivat. Kappelin luoma tila on siirtymä metsän vehreästä vertikaalisesta maisemasta horisontaaliin ajattomaan näkymään. Kappelin puurakenne korostaa tätä havainnoinnin siirtymää.
Tuntematon sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla vanhojen ohjuspattereiden läheisyydessä. Kappelin pinnat on tummaksi patinoitunutta kuparia ja lattia vaaleaa kivetystä. Hämärä tila, joka aukeaa ylöspäin korostaa taivaankantta sekä säätiloja. Öisin kappelin suojasta aukeaa vaikuttava näkymä tähtitaivaalle.
Yhteisö sijaitsee kahden maan kohoaman välissä upoten maastoon. Kappeli on käänteinen betonikupoli, joka lepää pylväiden päällä. Tiheä pylväikkö suojaa sisätilaa ulkopuolisilta katseilta. Kupolin keskellä on aukko, josta pääsee tikkaita pitkin kiipeämään kupolin sisälle.
Kuninkaansaaren ainutlaatuinen historia ja luonto ovat voimakkaasti läsnä. Kolme kappelia ja niiden sivutoiminnot antavat mahdollisuuden pysähtyä ja syventyä saaren arvoihin.
For decades Kuninkaansaari has been nearly untouched terrain where a trace of a person is not a common encounter. The militant history, the old fortresses and the exessiveness of unaltered nature enable a most mystical experience. Because of these qualities, the island provides a strong experience of time and nature.
In my thesis I wanted to examine the means of sacral architecture as a tool for achieving a peaceful yet religion free experience. I drafted a theme of an island of silence and immersed my designs on three chapels. The purpose of these three chapels is to find an individual and a shared experience of peace, for people from different cultures and backgrounds. My aspiration is to create an experience and a sense of belonging.
The island of silence consists of existing buildings and paths, paths of silence, nature cottages, smoke sauna, main building and the three chapels: the Time, the Unknown and the Community. The island offers its history and tranquility for day time visitors and also acts as a retreat of silence. The three chapels are places for thought and feeling along the paths of history and silence.
In the process of designing the chapels I used the means of traditional sacred architecture inversely. Entering a building the transition is from larger scale to smaller scale, which creates a feeling of a safe place rather than a experience of grandeur. At the end of transition stands a space which is a counterpart for traditional altar. The shrine is not the endpoint of a view. It is the place to be and the place to experience the chapel. Exiting the chapel the transition is from small to large scale, inverting the traditional spatial experience.
The Time stands at the front of the southern stronghold on the edge of a rampart. The threshold is high and narrow gap between the trees, which shapes into a low and wide panoramic view deck for the horizon. The deck is oriented towards the view that many soldiers during the wars have guarded. The space that the chapel creates is a transition from the vertical of the trees to the horizontal of the horizon. The wooden structures of the chapel highlights the transition effectively.
The Unknown is situated on the highest part of the island near to the northern stronghold. The volume is dark patinated copper and the flooring light grey stone. Dusky space opens upwards and emphasizes the sky and the weather. At night the chapel offers an astonishing view of the night sky.
The Community lies in a dell merging into the landscape on the south side of the island. The idea of the chapel is a reverse dome which lies on top of steel pilasters. Standing outside the view in is limited due to the pilasters, which creates a nest-like safe place under the dome. At the bottom of the dome, there stands a ladder which takes you through a hole on the bottom of the dome to the inside of the dome.
The history of Kuninkaansaari and the diversity of nature are unique. They are strongly present wandering through the island and have a distinct effect on the visitors. The three chapels and the other functions of the island offer a possibility to pause and immerse oneself into the values of the island.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]