Fyysisen aktiivisuuden merkitys lapsen oppimiseen varhaiskasvatuksessa
Hyväri, Iina (2026-04-09)
Hyväri, Iina
I. Hyväri
09.04.2026
© 2026 Iina Hyväri. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604092522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604092522
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan fyysisen aktiivisuuden merkitystä lapsen oppimiselle varhaiskasvatuksessa. Tässä tutkielmassa fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea liikuntaa ja liikkumista arjen eri tilanteissa. Tutkielman tarkoituksena on koota yhteen ajantasaista tutkimustietoa siitä, miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lapsen oppimisen osa-alueisiin ja millä tavoin ilmiötä voidaan ymmärtää varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto on koottu kotimaisista ja kansainvälisistä tieteellisistä lähteistä. Aineistoon on valikoitu 12 tutkimusartikkelia, joiden perusteella on muodostettu kokonaiskuva fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä oppimiseen. Aineisto on analysoitu jäsentelemällä tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset sisällöt kognitiivisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin teemoihin sekä varhaiskasvatuksen kontekstia kuvaavaan kokonaisuuteen. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti yhdistämällä ja vertaamalla tutkimuksista löydettyjä havaintoja.
Tulokset osoittavat, että fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä vaikutus lapsen oppimiseen var-haiskasvatuksessa. Kognitiivisten taitojen osalta fyysisen aktiivisuuden havaittiin tukevan tarkkaavaisuutta, työmuistia, keskittymiskykyä ja sanavaraston kehittymistä. Sosioemotionaalisen kehityksen näkökulmasta fyysisen aktiivisuuden todettiin vahvistavan muun muassa vuorovaikutustaitoja, tunnesäätelyä, itsesäätelyä ja yhteistoiminnallisuutta. Tutkielma tuo esiin myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten roolin fyysisen aktiivisuuden mahdollistajana. Varhaiskasvatuksessa liikkuminen tapahtuu usein säännöllisemmin kuin kotona ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten esimerkillä, pedagogisilla valinnoilla ja oppimisympäristöjen muokkaamisella on keskeinen vaikutus lasten fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto on koottu kotimaisista ja kansainvälisistä tieteellisistä lähteistä. Aineistoon on valikoitu 12 tutkimusartikkelia, joiden perusteella on muodostettu kokonaiskuva fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä oppimiseen. Aineisto on analysoitu jäsentelemällä tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset sisällöt kognitiivisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin teemoihin sekä varhaiskasvatuksen kontekstia kuvaavaan kokonaisuuteen. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti yhdistämällä ja vertaamalla tutkimuksista löydettyjä havaintoja.
Tulokset osoittavat, että fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä vaikutus lapsen oppimiseen var-haiskasvatuksessa. Kognitiivisten taitojen osalta fyysisen aktiivisuuden havaittiin tukevan tarkkaavaisuutta, työmuistia, keskittymiskykyä ja sanavaraston kehittymistä. Sosioemotionaalisen kehityksen näkökulmasta fyysisen aktiivisuuden todettiin vahvistavan muun muassa vuorovaikutustaitoja, tunnesäätelyä, itsesäätelyä ja yhteistoiminnallisuutta. Tutkielma tuo esiin myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten roolin fyysisen aktiivisuuden mahdollistajana. Varhaiskasvatuksessa liikkuminen tapahtuu usein säännöllisemmin kuin kotona ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten esimerkillä, pedagogisilla valinnoilla ja oppimisympäristöjen muokkaamisella on keskeinen vaikutus lasten fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42420]

