Thrombocytopenia and aplastic anemia in Finnish children and adolescents

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F101 of the Faculty of Biochemistry and Molecular Medicine (Aapistie 7), on 17 April 2026, at 12 noon

Abstract

Childhood thrombocytopenia is often caused by immune thrombocytopenia (ITP) but may also be a sign of an underlying disorder. Aplastic anemia (AA) in children is a rare, life-threatening condition characterized by pancytopenia due to bone marrow failure resulting from immune mechanisms. Similar phenotypes of pancytopenia may also result from refractory cytopenia of childhood (RCC) or inherited bone marrow failure syndromes (IBMFS). Childhood AA has incompletely known effects on health-related quality of life (HRQoL).

The aims of this work were to examine differences in presentation between ITP and inherited platelet disorders or primary immunodeficiencies; to describe diagnostic and treatment strategies in childhood ITP and identify factors associated with chronic disease; to determine the incidence of childhood acquired AA (AAA) in Finland and characterize the phenotype, treatment and survival of children with AAA and other disorders fulfilling blood count criteria for AA; and to assess HRQoL in childhood AA survivors.

Finnish children presenting with isolated thrombocytopenia or AA between 2006 and 2020 were included in population-based cohort studies. Patient files from pediatric hemato-oncology units were reviewed and patients reclassified using current diagnostic criteria and definitions. HRQoL was assessed in AA survivors using generic and disease-specific questionnaires.

Among the 506 children with isolated thrombocytopenia, ITP was the final diagnosis in 80%. A platelet count below 12 × 109/L was highly suggestive for ITP. Severe bleeding was rare. Most patients recovered under observation, while 26% developed chronic disease.

The incidence of AAA was 2.9/million children/year. Of the 52 patients fulfilling blood count criteria for AA, 41 had AAA, 5 IBMFS and 6 RCC. Most patients responded to treatment and overall survival was 90%. HRQoL in childhood AA was generally good, but fear of disease progression and burden of follow-up persisted, particularly among female patients.

In conclusion, thrombocytopenia in children is usually a transient condition with a good prognosis; patients with higher platelet counts and an insidious onset are more likely to have other conditions than ITP. AA is a rare disorder, and the overall survival is good. HRQoL of children with AA is good, but emotional distress is often observed.Tiivistelmä

Lapsen trombosytopenian taustalla on useimmiten immunologinen trombosytopenia (ITP), mutta trombosytopenia voi myös olla merkki taustalla olevasta verisairaudesta. Lapsuusiän aplastinen anemia (AA) on harvinainen, immuunivälitteinen henkeä uhkaava tila, jossa luuytimen vajaatoiminta aiheuttaa muutoksia useissa verisolulinjoissa ja siten alttiuden vakaville infektioille. Vastaava taudinkuva voi liittyä myös refraktaariseen sytopeniaan tai perinnöllisiin luuytimen vajaatoimintaoireyhtymiin. Lapsuusiän AA:n vaikutuksista elämänlaatuun tiedetään hyvin vähän.

Tämän työn tavoitteena oli selvittää eroja ITP:n ja perinnöllisten syiden tai primaaristen immuunipuutosten ilmiasuissa; kuvata lasten ITP:n diagnostiikka- ja hoitokäytänteitä sekä selvittää kroonisen ITP:n riskitekijöitä; määrittää lasten hankinnaisen AA (HAA) ilmaantuvuus Suomessa ja kuvata AA:aa sairastavien lasten taudinkuva, hoito ja ennuste; sekä tutkia lapsena AA:n sairastaneiden potilaiden elämänlaatua.

Suomessa vuosina 2006–2020 trombosytopenian tai AA:n vuoksi hoidetut lapsipotilaat otettiin mukaan väestöpohjaisiin kohorttitutkimuksiin. Potilasasiakirjat käytiin läpi ja potilaat luokiteltiin uudelleen tämänhetkisten diagnostisten kriteerien ja määritelmien mukaisesti. AA:n sairastaneiden lasten elämänlaatua arvioitiin elämänlaatukyselyillä.
Yhteensä 506 trombosytopeniapotilaasta 80 %:lla lopullinen diagnoosi oli ITP. Trombosyyttitaso 12 × 109/L erotteli parhaiten ITP:n muista syistä. Vaikeat verenvuodot olivat harvinaisia. Valtaosa potilaista toipui nopeasti, mutta krooninen ITP kehittyi 26 %:lle potilaista.

HAA:n ilmaantuvuus oli 2,9/miljoona lasta/vuosi. AA:n kriteerit täytti 52 lasta, joista 41 todettiin HAA, viidellä luuytimen vajaatoimintaoireyhtymä ja kuudella refraktaarinen sytopenia. Yli 90 % potilaista parani hoidon avulla. Valtaosa koki elämänlaatunsa olevan hyvä, mutta erityisesti naisilla pelko taudin etenemisestä sekä seuranta aiheuttivat psyykkistä kuormitusta.

Lapsuusiän trombosytopenia on yleensä nopeasti väistyvä hyvänlaatuinen tila; korkeampi trombosyyttitaso ja taudin hiipivä alku ilman äskettäistä infektiota voivat olla merkki muusta sairaudesta. Valtaosa AA:aa sairastavista lapsista toipuu. Lapsena AA:n sairastaneiden potilaiden kokema elämänlaatu on yllättävän hyvä, mutta sairaus aiheuttaa usein emotionaalista kuormitusta.