Kansanetymologioita Pohjois-Satakunnan paikannimistä
Kankaisto-Kujala, Maarit (2026-03-17)
M. Kankaisto-Kujala
17.03.2026
© 2026 Maarit Kankaisto-Kujala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202603172218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202603172218
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sitä, millaisia kansanetymologisia tulkintoja pohjoissatakuntalaiset kielenkäyttäjät tekevät paikallisista paikannimistä. Lisäksi tutkin tapoja, joilla maallikkokielenkäyttäjät selittävät paikannimien nimeämisperusteita. Vertaan keräämäni aineiston kansanetymologioita olemassa olevaan tutkimustietoon tarkastelemieni paikannimien etymologioista.
Tutkimukseni on nimistöntutkimusta, tarkemmin paikannimitutkimusta. Lisäksi tutkimukseni kuuluu kansanlingvistiikan ja kansanonomastiikan piiriin, sillä tarkastelen tavallisten kielenkäyttäjien näkemyksiä ja havaintoja kielestä, tässä tapauksessa paikannimistä. Aineistoni koostuu 62 henkilön vastauksista. Olen kerännyt tutkimusaineistoni lokakuussa 2025 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksessani on mukana yhteensä 20 paikannimeä Pohjois-Satakunnan alueelta. Mukana on sekä kuntien että kylien nimiä. Olen luokitellut keräämäni kansanetymologiat laadullisen sisällönanalyysin avulla seitsemään kategoriaan, jotka ovat sana-assosiaatio, henkilönnimi, vieras kieli, konnotaatiot, siirrynnäisnimet, muut tulkinnat ja en osaa sanoa.
Olen valinnut tutkimukseeni mahdollisimman opaakkeja eli läpinäkymättömiä nimiä. Saamani tulokset osoittavat, että esimerkiksi paikannimet Pyntäinen ja Otamo ovat nykykielenkäyttäjille opaakkeja, koska monet vastaajat eivät ole osanneet antaa niille minkäänlaisia tulkintoja. Läpinäkymättömistä nimistä on myös annettu useita, toisistaan poikkeavia kansanetymologisia tulkintoja. Kankaanpää puolestaan on saamieni tulosten perusteella aineistoni kaikkein transparentein eli läpinäkyvin paikannimi, sillä jokainen vastaaja on antanut nimestä jonkinlaisen tulkinnan. Läpinäkyvimmistä nimistä tehdyt tulkinnat ovat osittain yhteneväisiä tutkijoiden tuottamien etymologioiden kanssa. Lisäksi tällaisista nimistä tehdyt kansanetymologiat ovat ylipäätään enemmän toistensa kaltaisia verrattuna aineiston perusteella läpinäkymättömämpiin nimiin. Vastaajat ovat tehneet jonkinlaisia kansanetymologisia tulkintoja jokaisesta tutkimukseni paikannimestä.
Tutkimukseni osoittaa, että yleisin tapa selittää opaakkien paikannimien syntyä on käyttää apuna erilaisia sana-assosiaatioita. Vastaajat siis ovat yhdistäneet paikannimiä itselleen tutumpiin, äänteellisesti samankaltaisiin sanoihin. Toinen yleinen kansanetymologinen perustelu liittyy henkilönnimiin. Vastaajat ovat verranneet tutkimuksessani esiintyviä paikannimiä sekä etu-, suku- että talonnimiin. Muita perusteluja nimien alkuperästä on haettu vieraista kielistä, konnotaatioista ja siirrynnäisnimistä.
Tutkimukseni on nimistöntutkimusta, tarkemmin paikannimitutkimusta. Lisäksi tutkimukseni kuuluu kansanlingvistiikan ja kansanonomastiikan piiriin, sillä tarkastelen tavallisten kielenkäyttäjien näkemyksiä ja havaintoja kielestä, tässä tapauksessa paikannimistä. Aineistoni koostuu 62 henkilön vastauksista. Olen kerännyt tutkimusaineistoni lokakuussa 2025 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksessani on mukana yhteensä 20 paikannimeä Pohjois-Satakunnan alueelta. Mukana on sekä kuntien että kylien nimiä. Olen luokitellut keräämäni kansanetymologiat laadullisen sisällönanalyysin avulla seitsemään kategoriaan, jotka ovat sana-assosiaatio, henkilönnimi, vieras kieli, konnotaatiot, siirrynnäisnimet, muut tulkinnat ja en osaa sanoa.
Olen valinnut tutkimukseeni mahdollisimman opaakkeja eli läpinäkymättömiä nimiä. Saamani tulokset osoittavat, että esimerkiksi paikannimet Pyntäinen ja Otamo ovat nykykielenkäyttäjille opaakkeja, koska monet vastaajat eivät ole osanneet antaa niille minkäänlaisia tulkintoja. Läpinäkymättömistä nimistä on myös annettu useita, toisistaan poikkeavia kansanetymologisia tulkintoja. Kankaanpää puolestaan on saamieni tulosten perusteella aineistoni kaikkein transparentein eli läpinäkyvin paikannimi, sillä jokainen vastaaja on antanut nimestä jonkinlaisen tulkinnan. Läpinäkyvimmistä nimistä tehdyt tulkinnat ovat osittain yhteneväisiä tutkijoiden tuottamien etymologioiden kanssa. Lisäksi tällaisista nimistä tehdyt kansanetymologiat ovat ylipäätään enemmän toistensa kaltaisia verrattuna aineiston perusteella läpinäkymättömämpiin nimiin. Vastaajat ovat tehneet jonkinlaisia kansanetymologisia tulkintoja jokaisesta tutkimukseni paikannimestä.
Tutkimukseni osoittaa, että yleisin tapa selittää opaakkien paikannimien syntyä on käyttää apuna erilaisia sana-assosiaatioita. Vastaajat siis ovat yhdistäneet paikannimiä itselleen tutumpiin, äänteellisesti samankaltaisiin sanoihin. Toinen yleinen kansanetymologinen perustelu liittyy henkilönnimiin. Vastaajat ovat verranneet tutkimuksessani esiintyviä paikannimiä sekä etu-, suku- että talonnimiin. Muita perusteluja nimien alkuperästä on haettu vieraista kielistä, konnotaatioista ja siirrynnäisnimistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42834]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/