“I just click whatever pops up first” : young people’s information practices with algorithmic recommender systems

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 27 March 2026, at 12 noon

Abstract

Algorithmic recommender systems are applications or features of applications that aim to provide users with personalised product, content and service recommendations, found on services such as YouTube and Netflix. Such recommendations are practically unavoidable for contemporary users of the web. This thesis aims to develop knowledge on how recommender systems and their affordances shape young people’s information practices and agency by responding to the following research questions:

What kinds of affordances do algorithmic recommender systems have for young people’s everyday information practices?

How do young people construct and exercise their agency in relation to algorithmic recommender systems within the broader information infrastructure?

How do young people reflect on the benefits and harms of algorithmic recommendations?

The research philosophy of this thesis is based on social constructionism, and Giddens’s theory of structuration and socio-cultural theory are used to explain the phenomena at hand. The thesis is composed of a conceptual review and an empirical study based on observational data and interviews with 20 9th grade students in 2021. The data were analysed using qualitative content analysis.

The main findings underline how recommender systems and their affordances enable and encourage their users to delegate the search and evaluation of information to the systems, discourage the diversity of the content and constrain access to certain information. The findings imply that young people tend to exercise their agency by adapting their practices to the platform-logics and how recommender systems often encourage this, and how short-term benefits, such as quick answers and getting relevant content or information, overweigh the potential harms, such as dependency on technology and risks related to handling people’s personal data.

This thesis contributes to the field of library and information science with insights on how recommender systems enable and encourage certain forms of information practices and how recommender systems and their users are mutually constitutive. The findings exemplify how, in the current information ecosystem, end-users are able to benefit from modern information mediators, such as search engines and social media, and practise their own agency only if they adopt and develop their own appropriate information practices.Tiivistelmä

Algoritmiset suosittelujärjestelmät ovat sovelluksia tai niiden ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen personoituja tuote-, sisältö- ja palvelusuosituksia. Nykyisten internetin käyttäjien on käytännössä mahdotonta välttää näitä. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on luoda uutta tietoa suosittelujärjestelmien ja niiden tarjoumien vaikutuksista nuorten arjen informaatiokäytäntöihin ja heidän toimijuuteensa.

Millaisia tarjoumia suosittelujärjestelmillä on nuorten arkipäivän informaatiokäytännöille?

Miten nuoret rakentavat ja harjoittavat toimijuuttaan suhteessa algoritmisiin suosittelujärjestelmiin laajemmassa informaatioinfrastruktuurissa?

Mitä nuoret ajattelevat algoritmisten suositusten hyödyistä ja haitoista?

Tutkimuksen tieteenfilosofinen tausta perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin, ja Giddensin strukturaatioteoriaa ja sosiokulttuurista teoriaa käytetään ilmiön selittämisen apuna. Tutkimus on toteutettu teoreettisen katsauksen sekä empiirisen tutkimuksen yhdistelmänä. Empiirinen aineisto koostuu 20:n 9. luokan oppilaan havainnointi- ja haastatteluaineistosta, joka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksen keskeiset tulokset korostavat kuinka suosittelujärjestelmät ja tarjoumat mahdollistavat ja rohkaisevat käyttäjiään delegoimaan tiedonhakua ja -arviointia näiden järjestelmien suoritettavaksi, vähentävät tarjotun sisällön monipuolisuutta ja rajoittavat pääsyä tiettyihin sisältöihin. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, kuinka nuoret harjoittavat toimijuuttaan sopeuttamalla käytäntöjään erilaisten alustojen toimintaperiaatteisiin ja kuinka suosittelujärjestelmät rohkaisevat tähän, ja kuinka lyhytkestoiset hyödyt, kuten nopeat vastaukset ja välitön tyydytys ylittävät mahdolliset haitat, kuten riippuvaisuuden teknologiasta ja ihmisten henkilökohtaisten tietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin.

Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten suosittelujärjestelmät mahdollistavat tietynlaisia informaatiokäytäntöjä ja kuinka suosittelujärjestelmät ja niiden käyttäjät muovaavat toisiaan vastavuoroisesti. Tulokset toimivat esimerkkinä siitä, miten nykyisessä informaatioekosysteemissä loppukäyttäjät voivat hyötyä moderneista tiedonvälittäjistä, kuten hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta ja harjoittaa omaa toimijuuttaan vain, jos he omaksuvat ja kehittävät omia soveltuvia informaatiokäytäntöjään.