Tekoälylukutaito monilukutaidon opetuksessa

Viime vuosien aikana tekoälypohjaiset teknologiat ovat ottaneet suuria harppauksia ja integroituneet erilaisiin digitaalisiin sovelluksiin ja työkaluihin, kuten esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Yksilö tarvitsee erilaisia lukutaitoja näissä ympäristöissä toimiessaan, ja opetuksella sekä kasvatuksella on siinä suuri vastuu. Tekoälylukutaito on noussut tämän vuoden aikana merkitykselliseksi osaksi perusopetusta, sillä siihen on laadittu kansallisella tasolla velvoitteet ja suositukset siitä, kuinka koulutuksen järjestäjien sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön tulisi suhtautua tekoälyyn opetuksessa ja kasvatuksessa. Tässä muuttuvassa ajassa on keskeistä pysähtyä tutkimaan, millainen tilanne on opettajien näkökulmasta.

Tämä pro gradu -tutkielma vastaa edellä mainittuun haasteeseen. Tavoitteenani oli selvittää, millaiset valmiudet peruskoulun 3.–9. luokkien opettajilla on opettaa tekoälylukutaitoa, millaiset tekijät vaikuttavat oppilaiden tekoälylukutaitoon opettajien näkökulmasta ja mitkä tekijät motivoivat opettajia osallistumaan tekoälyosaamisen täydennyskoulutukseen. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa peruskoulun opettajaa (n=8), jotka olivat joko kiinnostuneita digitaalisista välineistä tai harrastuneita digitaalisia välineitä kohtaan, ja käyttivät tämän lisäksi tekoälyä jossain määrin. Haastattelukutsu julkaistiin kolmessa opettajille suunnatussa Facebook-ryhmässä, jonka jälkeen haastateltavia kerättiin vielä muiden viestintäsovellusten avulla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina yksilöllisesti etäyhteydellä, jonka jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkielmani tutkimustulokset osoittavat, että opettajilla on vaihtelevasti valmiuksia opettaa tekoälylukutaitoa. Opettajien valmiuksiin vaikuttivat mielenkiinto, tekoälyosaaminen, asenne, koulun resurssit ja tietoisuus velvoitteista. Opettajien näkökulmasta oppilaiden tekoälylukutaitoon vaikuttivat lukutaito, tekoälyn toimintaperiaatteiden hallinta ja yleiset resurssit, joita olivat opettajan tekoälyosaaminen, koulun tarjoamat valmiudet sekä koulutuksen järjestäjän asettamat rajoitteet. Opettajia motivoi tekoälyosaamisen täydennyskoulutukseen osallistumisessa toteutusmuoto, tasoryhmittely ja koulutuksen sisältö. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta nopeasti kehittyvän aiheen ympärillä.