‘You were just trying to go to school ’: a feminist stylistic discourse analysis of language, power, and sexual abuse in My Dark Vanessa

The purpose of this study is to examine the patterns of grooming and sexual abuse in the novel My Dark Vanessa (2020) by Kate Elizabeth Russell through a feminist stylistic discourse analysis which is a combined analytical framework of the feminist stylistics and discourse analysis. Furthermore, I am going to examine the repercussions of sexually and mentally abusive teacher-student relationship portrayed in the novel. The feminist stylistics discourse analysis here focuses on the dialogue between an abuser and a victim while applying the sociological phenomena and feminist views of sexual abuse and grooming into the conversations. Discussions presented in the novel between a victim and a mental health professional will also be analyzed through the repercussions of sexual and mental abuse displayed after the cases.

The thesis shows how the discourse of grooming is present, especially during the early years of Vanessa’s and Strane’s entanglement. Strane uses classic enticements to bring out the feelings of trust and excitement within her. The way Strane paints a horrifying image of Vanessa’s life if she chose to open about her past with him, is similar to what the patriarchal society has been saying: it is your fault as a woman.

After the traumatic experiences with Strane, Vanessa’s life has become a limbo of substance abuse, work, and casual relationships. Her emotional communication and life skills are lacking, reflecting the aftermath of her experiences. The aftermath can be interpreted as the ongoing power of the patriarchy, strongly affecting the lives of women after receiving abuse and mistreatment from men and the institutes they have established. On a sociological level this points out the imbalance of genders and power especially towards women. However, the novel ends with a glimpse of hope: life goes on. Therefore, even though the novel shows the reader the ugly side of our society, power dynamics, and double standards of genders, it encourages women to rise their voices in our society.Tämä kandidaatintutkielma keskittyy analysoimaan grooming-ilmiön sekä seksuaalisen hyväksikäytön toimintamalleja Kate Elizabeth Russellin teoksessa My Dark Vanessa (2020). Teosta analysoidaan käyttämällä tyylitieteellistä diskurssianalyysia feministisen näkökulman kautta. Tämä teoreettinen viitekehys yhdistää feministisen tyylitieteen ja diskurssianalyysin piirteitä. Tämän lisäksi tutkielma analysoi romaanissa kuvattua seksuaalisesti ja mentaalisesti kaltoinkohtelevaa opettaja-oppilas suhdetta ja sen jälkivaikutuksia. Feministinen tyylitieteellinen diskurssianalyysi keskittyy hyväksikäyttäjän ja uhrin väliseen dialogiin samalla tarkastellen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja grooming-ilmiöön sijoittuvia keskusteluja sosiologisten ilmiöiden ja feminististen näkökulmien kautta. Teoksessa esitetyt keskustelut uhrin ja mielenterveysalan ammattilaisen välillä analysoidaan käyttäen seksuaalisen ja mentaalisen hyväksikäytön jälkivaikutuksia romaanin tapahtumien jälkeen.

Tutkielma tuo esiin sen, kuinka grooming-diskurssia käytetään laajasti erityisesti Vanessan ja Stranen kieroutuneen suhteen alkuvuosina. Strane käyttää perinteisiä houkuttelutapoja vahvistaakseen Vanessan kokemusta luottamuksesta ja kiinnostuksesta tyttöä kohtaan. Tapa jolla Strane tuo esiin järkyttävän mailman, jossa Vanessa on päättänyt kertoa kokemuksistaan julkisuuteen mukailee patriarkaalisen yhteiskunnan välittämää viestiä naisille: tämä on sinun vikasi naisena. Tällainen yhteiskunta korostaa uhrin, eli useinmiten naisen, roolia ja vastuuta hyväksikäyttö- ja häirintätilanteissa, sekä pyrkii sivuuttamaan tekijän vastuun teoistaan.

Vanessan aikuiselämä on taantunut päihteiden väärinkäytön, työn, ja irtosuhteiden välitilaan traumaattisen kokemuksen seurauksena. Hänen emotionaalinen kommunikaatiotaitonsa ja elämänhallintansa esiintyvät puutteellisina ja osoittavat traumaattisten kokemusten kautta muovautuneita jälkiseurauksia. Nämä jälkiseuraukset näkyvät sosiologisella tasolla patriarkaalisen ajattelutavan jatkuvana läsnäolona, joka vaikuttaa niiden naisten elämään, jotka ovat kohdanneet hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua miesten ja heidän perustamiensa instituutioiden osalta. Tämä osoittaa sukupuolten ja vallan epätasapainon, joka vaikuttaa erityisesti naisiin. Teos tuo kuitenkin itsessään esiin toivon: elämä jatkuu ja kykenemme liikkumaan eteenpäin. Vaikkakin teos tuo esiin yhteiskuntamme rumia epäkohtia sukupuolten välisten valtasuhteiden ja kaksoismoralismin kautta, se lopulta keskittyy rohkaisemaan naisia tuomaan äänensä esiin yhteiskunnassa.