Ravinnonkäytöstä aiheutuva kilpailu ja sen välttäminen ahman ja ilveksen välillä

Tässä Luk-tutkielmassa tarkastellaan erilaisia vuorovaikutussuhteita ja syvennytään kilpailuun sekä sen vaikutuksiin. Kilpailun osalta syvennytään ravinnonkäytöstä aiheutuvaan kilpailuun ja sen välttelemiseen. Esimerkkilajeina tässä tutkielmassa toimivat ahma sekä ilves, jotka hyödyntävät samoja ravinnonlähteitä ja elinalueita. Tutkielman tavoitteena on tarkastella millaisia vuorovaikutussuhteita ahman ja ilveksen välille muodostuu samojen ravinnonlähteiden käyttämisestä ja miten lajit ovat sopeutuneet välttelemään mahdollista kilpailua.

Vuorovaikutussuhteista kommensalismi eli pöytävieraus, sympatrismi eli rinnakkain eläminen, predaatio sekä kilpailu korostuvat suurpetojen ja lihansyöjien välisissä vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutussuhteet voivat olla myös hyvin moniulotteisia ja saman lajiparin välillä voi olla sekä kommensalismia että predaatiota. Kilpailua ilmenee lajien välillä, jotka hyödyntävät samaa ravintoa, ovat ekologialtaan samankaltaisia ja käyttävät samoja elinalueita hyödykseen. Kilpailu voidaan jakaa hyväksikäyttökilpailuun sekä häirintäkilpailuun. Lajit myös pyrkivät välttelemään kilpailua sen aiheuttamien kustannusten, kuten saalistusmatkojen kasvun, välttelemiseksi. Kahden kilpailevan lajin välinen rinnakkaiselo on mahdollista, mikäli vuorovaikutusten summana on positiivinen tilanne, eikä kilpailutilanne ole niin epätasapainoinen, että toinen laji syrjäyttäisi toisen lajin joltakin elinalueelta kokonaan.

Ilves on pakollinen saalistaja ja sen on pakko tappaa saadakseen ravintoa. Ilveksen ravintoa ovat muun muassa porot, pienet sorkkaeläimet, linnut ja jyrsijät. Ahma taas on vaihtoehtoinen saalistaja, joka pystyy saalistamaan itselleen ravintoa, mutta suosii muiden lajien tappamia eläintenraatoja, kuten ilveksen tappamia poroja. Lisäksi se käyttää ravintonaan muun muassa myyriä, lintuja ja pieniä sorkkaeläimiä. Lähtökohtaisesti ahma käyttää sellaista ravintoa, minkä hankkiminen kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa ja on helposti saatavilla. Ilveksen ja ahman välisessä vuorovaikutussuhteessa keskiössä on se, että ahma varastaa ilvekseltä ravintoa, ja vierailee ilveksen saalistamien raatojen luona aiheuttaen lajien välille häirintäkilpailua.

Ahman ja ilveksen välinen kilpailu näkyy usein ilvesten saalistamien poronraatojen läheisyydessä. Ahman on todettu hyötyvän ilveksen tappamien porojen raadoista, mutta samalla aiheuttavan häirintäkilpailua lajien välille vierailemalla raadoilla, joita ilves vielä aktiivisesti hyödyntää. Välttelyä näkyy näiden välillä, sillä ne käyttävät yleensä raatoa eri aikaan vuorokaudesta, ja toisen lajin etäisyydellä raatoon on vaikutus myös toisen lajin sijaintiin raatoon nähden. On olemassa kuitenkin havaintoja siitä, että ahma ja ilves ovat sopeutuneet sietämään toisiaan samankin raadon äärellä ja näin välttelevät kilpailua. Vuorovaikutussuhteiden luonne muovautuu tilanteen, ympäristön ja saatavalla olevan ravinnon määrän perusteella, eivätkä vuorovaikutussuhteet ole tästä syystä kaikkialla samanlaisia.