How to implement learning analytics with agency in mind : perspectives of higher education stakeholders

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the Oulun Puhelin auditorium (L5), Linnanmaa, on 13 March 2026, at 12 noon

Abstract

Learning analytics (LA) has shown considerable potential to support higher education (HE) students’ agency, which is defined as individuals’ proactive, self-initiated thoughts and actions that guide their learning. However, research has primarily focused on short-term or course-level applications, and evidence remains limited on how student agency manifests in the broader academic path context when supported by LA.

While LA can provide valuable support once in use, its life cycle—from development to adoption into everyday practice—is rarely straightforward. Instead, HE institutions are complex environments composed of diverse agents with varying perspectives, making LA implementation a multilayered process shaped by multiple perspectives and priorities.

To address these complexities, this article-based dissertation adopts a multistakeholder viewpoint, drawing on the experiences and views of multiple groups. It examines three interrelated levels: LA user experiences (micro), stakeholder perceptions and practices (mezzo), and institutional conditions (macro). The social cognitive perspective on agency forms the primary theoretical foundation, while complexity leadership and transformative agency approaches are employed complementarily to address mezzo- and macro-level dynamics.

A case institution implementing an LA dashboard for students and staff was investigated using a mixed-method approach (N = 127). The first study explored LA developers’ perceptions of how LA can support students; the second examined students’ perceptions of agency support provided by the dashboard over an academic year; and the third focused on staff perspectives regarding institutional enablers and barriers to implementation.

The findings indicate that LA supported student agency primarily by enhancing self-regulatory activities and decision-making. In the development context, student agency was defined as meaningful involvement and participation in decision-making. Across stakeholder and institutional levels, active participation, clear accountabilities, and the identification of actionable insights were critical for successful implementation. The findings extend our theoretical understanding through discussing agency in the LA context. In practice, the results inform institutional LA implementation and offer guidance for fostering stakeholder agency throughout the process.Tiivistelmä

Oppimisanalytiikka mahdollistaa korkeakouluopiskelijoiden toimijuuden tukemisen esimerkiksi tarjoamalla tietoa itsereflektioon, opintojen seurantaan ja suunnitteluun. Tukea toimijuudelle on kuitenkin keskitytty tarjoamaan pääosin oppimistapahtuma- ja kurssitasoilla. Tietoa on rajallisesti siitä, miten oppimisanalytiikalla tuettu opiskelijatoimijuus muotoutuu opintopolkujen tasolla.

Vaikka käytettäessä oppimisanalytiikka voi tarjota opiskelijoille arvokasta tukea, sen elinkaari suunnittelusta käyttöönottoon ei ole suoraviivainen. Korkeakoulut ovat monimutkaisia ympäristöjä, joissa operoivat moninaiset toimijat. Täten myös oppimisanalytiikan käyttöönotto on monitasoinen prosessi, jota muokkaavat eri näkökulmat ja prioriteetit.

Näiden moninaisten näkökulmien ymmärtämiseksi, tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa hyödynnettiin moninäkökulmaista lähestymistapaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tapauskorkeakoulua, jossa käyttöönotettiin opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattua oppimisanalytiikan työkalua. Eri sidosryhmien (N = 127) näkökulmia tutkittiin monimenetelmäisesti. Ensimmäinen osajulkaisu tarkasteli kehittäjien näkökulmia opiskelijatoimijuuden tukemisesta oppimisanalytiikalla. Toinen osajulkaisu tutki lukuvuoden ajan opiskelijoiden näkökulmia siitä, tukeeko oppimisanalytiikka heidän toimijuuttaan. Kolmannessa osajulkaisussa keskityttiin korkeakoulun henkilökunnan näkökulmiin työkalun käyttöönotosta instituutiotasolla.

Opiskelijoiden osalta todettiin, että oppimisanalytiikka tuki toimijuutta lisäämällä mahdollisuuksia itsesäätelyyn opinnoissa ja tukemalla päätöksentekoa. Oppimisanalytiikan kehitystyössä opiskelijatoimijuus määriteltiin osallistumisena esimerkiksi päätöksentekoon. Henkilökunnan ja instituutiotason kannalta keskeisiksi nousivat sidosryhmien mukaanotto käyttöönottoprosesseihin sekä sen selkeyttäminen, mitä vastuita ja rooleja eri ryhmillä prosessissa on, ja mitä toiminnallista tietoa työkalu tarjoaa.

Tulokset laajentavat teoreettista ymmärrystämme toimijuudesta esittelemällä oppimisanalytiikan kontekstin. Käytännön tasolle tutkimustulokset tarjoavat tietoa oppimisanalytiikan käyttöönottoprosesseihin sekä ehdotuksia toimijuuden huomioimiseksi läpi prosessin.