Rouva-sanan adjektiivimääritteiden aktivoimat diskurssit Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa
Jaakkola, Maarika (2026-02-06)
M. Jaakkola
06.02.2026
© 2026 Maarika Jaakkola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202602061647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202602061647
Tiivistelmä
Tutkin rouva-sanaan liittyviä adjektiivimääritteitä Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa. Olen kerännyt tutkimukseni aineiston Kielipankin Korp-käyttöliittymän Iijoki-sarjakorpuksesta. Tavoitteeni on ollut selvittää, millaisia diskursseja eli puhumisen tapoja rouva-sana aktivoi.
Olen hyödyntänyt Norman Faircloughin (1989) kriittisen diskurssianalyysin mallia. Ensiksi olen eritellyt aineistoni sanastollisia piirteitä kuvauksen tasolla eli tarkastellut diskursseja aktivoivia kielenpiirteitä. Seuraavaksi olen eritellyt ja analysoinut aineistossa aktivoituvia diskursseja ja yhdistänyt ne sosiaaliseen todellisuuteen. Viimeisessä vaiheessa olen yhdistänyt eristämäni diskurssit sosiaaliseen kontekstiin. Olen pyrkinyt selittämään, mitä löytämäni diskurssit kertovat sosiaalisista rakenteista ja senhetkisestä suomalaisesta yhteiskunnasta.
Iijoki-sarjassa rouva-nimityksellä osoitetaan kunnioitusta. Rouva-sanan käyttö ilmentää etäisyyttä ja ihmissuhteita. Rouvaa kuvaillaan pääsääntöisesti myönteisillä adjektiivimääritteillä. Rouvaa käytetään puhuttaessa korkeammassa sosiaalisessa asemassa olevasta naisesta. Iijoki-sarjassa esiintyy alueelliset erot. Eteläsuomalaisia rouvia pidetään rikkaampina, joten heitä rouvitellaan. Rouvittelua esiintyy myös, jos puhuttelija ei ole varma tuntemattoman naishenkilön taustasta.
Olen hyödyntänyt Norman Faircloughin (1989) kriittisen diskurssianalyysin mallia. Ensiksi olen eritellyt aineistoni sanastollisia piirteitä kuvauksen tasolla eli tarkastellut diskursseja aktivoivia kielenpiirteitä. Seuraavaksi olen eritellyt ja analysoinut aineistossa aktivoituvia diskursseja ja yhdistänyt ne sosiaaliseen todellisuuteen. Viimeisessä vaiheessa olen yhdistänyt eristämäni diskurssit sosiaaliseen kontekstiin. Olen pyrkinyt selittämään, mitä löytämäni diskurssit kertovat sosiaalisista rakenteista ja senhetkisestä suomalaisesta yhteiskunnasta.
Iijoki-sarjassa rouva-nimityksellä osoitetaan kunnioitusta. Rouva-sanan käyttö ilmentää etäisyyttä ja ihmissuhteita. Rouvaa kuvaillaan pääsääntöisesti myönteisillä adjektiivimääritteillä. Rouvaa käytetään puhuttaessa korkeammassa sosiaalisessa asemassa olevasta naisesta. Iijoki-sarjassa esiintyy alueelliset erot. Eteläsuomalaisia rouvia pidetään rikkaampina, joten heitä rouvitellaan. Rouvittelua esiintyy myös, jos puhuttelija ei ole varma tuntemattoman naishenkilön taustasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42834]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/