Monikielisten oppilaiden asema koulussa : rakenteellisen syrjinnän muodot ja opettajan mahdollisuudet yhdenvertaisuuden tukemiseen
Matikainen, Camilla; Lahti, Josefiina (2026-01-09)
Matikainen, Camilla
Lahti, Josefiina
C. Matikainen; J. Lahti
09.01.2026
© 2026 Camilla Matikainen, Josefiina Lahti. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202601091138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202601091138
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on monikielisyys ja monikieliset oppilaat. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten suomalaisen koulutusjärjestelmän rakenteet syrjivät monikielisiä oppilaita, sekä sitä, miten opettajat voivat tukea omalla toiminnallaan monikielisten oppilaiden yhdenvertaisuutta opetuksessa. Tutkielmassa tarkastelemme tarkemmin koulun rakenteita, kuten kielipolitiikkaa, opetussuunnitelmaa, lainsäädäntöä, resursseja, tukitoimia ja menetelmiä. Opettajan näkökulmasta tarkastelemme opettajien asenteita ja pedagogisia valintoja, kuten opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tarkoituksena on muodostaa laaja kokonaiskuva aiheestamme. Aineistona on käytetty suomalaisia sekä kansainvälisiä vertaisarvioituja lähteitä, kuten tutkimusartikkeleita ja väitöskirjoja.
Tutkielman aiheen ajankohtaisuutta voidaan perustella monikielisyyden lisääntymisellä. Suomalainen koulutusjärjestelmä muuttuu koko ajan yhä moninaisemmaksi ja monikielisemmäksi. Myös nykyinen opetussuunnitelma painottaa kielitietoisuutta ja monikielisyys nähdään oppilaiden voimavarana. Lisäksi aihe on myös yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä yhdenvertaisuus on yksi perusoikeuksista.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vaikka koulun rakenteet, kuten opetussuunnitelma, lainsäädäntö ja opetuksen järjestäminen tunnistavat monikielisyyden, ei tavoite toteudu aina luokkahuonetasolla. Opetussuunnitelma määrittelee monikielisyyden osaksi koulun toimintakulttuuria, mutta jättää ulkopuolelle käytännön ohjeet ja keinot monikielisyyden tukemiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien asenteet ja koulujen kielipolitiikka on muuttunut positiivisempaan suuntaan, mutta suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu edelleen osittain yksikielisyyden normiin. Myös esimerkiksi oppimateriaalit lisäävät yksikielisyysajattelua. Opettajien asenteilla on merkittävä vaikutus monikielisyyden toteutumisessa luokkahuoneessa, mutta koska koulun rakenteet antavat opettajalle mahdollisuuden ja vapauden toteuttaa opetusta ja kielipolitiikkaa parhaalla katsomallaan tavalla, on luokka- ja aluekohtaisia eroja monikielisyyden toteutumisesta paljon. Vaikka yksikielisyyden normia kouluissa on pyritty murtamaan, eivät kielitietoiset menetelmät tai myönteinen asenne saavuta tasavertaisesti kaikkia kouluja ja niiden monikielisiä oppilaita.
Tutkielman aiheen ajankohtaisuutta voidaan perustella monikielisyyden lisääntymisellä. Suomalainen koulutusjärjestelmä muuttuu koko ajan yhä moninaisemmaksi ja monikielisemmäksi. Myös nykyinen opetussuunnitelma painottaa kielitietoisuutta ja monikielisyys nähdään oppilaiden voimavarana. Lisäksi aihe on myös yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä yhdenvertaisuus on yksi perusoikeuksista.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vaikka koulun rakenteet, kuten opetussuunnitelma, lainsäädäntö ja opetuksen järjestäminen tunnistavat monikielisyyden, ei tavoite toteudu aina luokkahuonetasolla. Opetussuunnitelma määrittelee monikielisyyden osaksi koulun toimintakulttuuria, mutta jättää ulkopuolelle käytännön ohjeet ja keinot monikielisyyden tukemiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien asenteet ja koulujen kielipolitiikka on muuttunut positiivisempaan suuntaan, mutta suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu edelleen osittain yksikielisyyden normiin. Myös esimerkiksi oppimateriaalit lisäävät yksikielisyysajattelua. Opettajien asenteilla on merkittävä vaikutus monikielisyyden toteutumisessa luokkahuoneessa, mutta koska koulun rakenteet antavat opettajalle mahdollisuuden ja vapauden toteuttaa opetusta ja kielipolitiikkaa parhaalla katsomallaan tavalla, on luokka- ja aluekohtaisia eroja monikielisyyden toteutumisesta paljon. Vaikka yksikielisyyden normia kouluissa on pyritty murtamaan, eivät kielitietoiset menetelmät tai myönteinen asenne saavuta tasavertaisesti kaikkia kouluja ja niiden monikielisiä oppilaita.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [41347]

