”Huolet puolittuvat ja ilot tuplaantuvat” : yhteisopettajuus keinona inkluusion toteuttamiseen alakoulussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteisopettajuuden tuomia mahdollisuuksia eriyttää opetusta inkluusioluokassa. Erityisopetuksen asema peruskoulussa on muuttunut. Oppilaita ei siirretä enää automaattisesti erityisryhmiin, vaan heillä on oikeus saada tarvitsemansa tuki yleisopetuksessa. Inkluusio tarkoittaa että kaikenlaiset oppilaat, sairaudestaan tai muusta huolimatta, voivat opiskella normaaliopetuksen mukana. Inkluusioluokassa eriyttämistä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisopettajuuden avulla. Yhteisopettajuudessa samaa luokkaa opettaa kaksi opettajaa. Tutkimus suoritettiin fenomenologisena tutkimuksena. Aineistona oli yhteisopettajuutta työssään toteuttavien opettajien teemoitetut kirjoitelmat. Tutkittavat valittiin omien kontaktiemme kautta elitistisenä otantana, sillä kirjoitelmiin on usein hankala saada vastaajia. Elitistisessä otannassa vastaajiksi valikoituvat sellaiset henkilöt, joilla on kokemusta tutkittavasta aiheesta ja jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen.

Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä yhteisopettajuutta ja eriyttämistä koskevia teemoja kirjoitelmissa olivat yhteinen suunnittelu, oppimisympäristön tuomat haasteet sekä erilaiset oppimismenetelmät ja oppilaiden ryhmittelyt. Yhteisopettajuutta toteutettiin hyvin vaihtelevasti. Suurin osa vastaajista toteutti osa-aikaisesti yhteisopettajuutta toisen luokanopettajan tai erityisopettajan kanssa. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden antavan paljon työvälineitä eriyttämiseen ja tukevan heidän työssäjaksamistaan.

Vastaajia tutkimuksessa oli vain seitsemän. Se kuitenkin antaa tietoa opettajien kokemuksesta yhteisopettajuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista eriyttää opetusta. Tulos voisi olla erilainen, mikäli vastaajat eivät toteuttaisi itse yhteisopettajuutta. Jatkotutkimusaiheena voisikin olla yhteisopettajuuteen kielteisesti suhtautuvien opettajien perustelut näkökannalleen.