Kuivuus järvi- ja jokieliöyhteisöissä

Abstract

Tulevaisuudessa veden hydrologinen kierto muuttaa sekä järvien että jokien vedenvaihteluita ja virtaamia makeissa vesissä sekä luo uusia hydrologisia systeemejä. Sään ääri-ilmiöiden ennustetaan myös yleistyvän. Esimerkiksi kuivuuden ja tulvien pituus, frekvenssi sekä voimakkuus kasvavat ilmastonmuutoksen ja ihmisen aikaansaamien muutosten, kuten maankäytön ja jokien patoamisen myötä. Ilmiöt voivat olla historiallisesti niin voimakkaita, ettei vastaavanlaisista ole aikaisempaa kokemusta. Kuivuus on kaikista tuhoisin taloudellinen luonnonkatastrofi. Osa pysyvästi virtaaviin vesiin sopeutuneista lajeista on herkkiä kuivuudelle, joten vähenevä virtaama voi muokata niiden habitaatteja sekä vähentää kuivuudelle herkkiä lajeja ja kokoluokkia. Kuivuuden vaikutuksesta vedenlaatu heikkenee, vesieliöstön lajimäärä vähenee ja selkärangattomien koko pienenee. Pedot ja suuret kokoluokat kärsivät eniten kuivuuden aiheuttamista häiriöistä. Kuivuuden seurauksena biomassavirtaukset vähenevät ja ravintoverkon rakenne muuttuu. Osa vesieliöistä on sopeutunut kestämään kuivuuden aiheuttamaa stressiä paremmin kuin toiset.