ICT-alalla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden käsityksiä työssä oppimisesta
Salmu, Paula (2016-12-01)
P. Salmu
01.12.2016
© 2016 Paula Salmu. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612023178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612023178
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiantuntijatasoista työtä tekevien ICT-alalla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden käsityksiä työssä oppimisesta. Työssä tutkittiin, millä tavalla työssä opitaan ja miten työssä oppimista voidaan kehittää.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jolloin tutkimuksen tavoitteena on tutkimuksen kohteena olevien tulkintojen esiin saaminen. Tässä tutkimuksessa tulkinnat kohdistuivat käsityksiin ja niiden välisten suhteiden tulkintaan, joten tutkimussuuntaukseksi on valittu fenomenografia. Fenomenografisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen tietoisena olentona muodostaa käsityksensä tietoisesti kokemastaan ilmiöstä. Oppimista tutkimuksessa tarkastellaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisena oppimisena. Konstruktivistisen käsityksen mukaan oppiminen on oppijan omista lähtökohdista rakentuvaa tulkitsemista ja maailman hahmottamista.
Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidulla Webropol-kyselylomakkeella. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografisella analyysimenetelmällä. Analysointiprosessi eri vaiheineen ja tutkimustuloksiin päätyminen ovat seurattavissa tutkimusraportista. Vaiheiden läpinäkyvyydellä on haluttu parantaa tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalinen vuorovaikutus ja tieto ovat työssä oppimisen perusta. Vuorovaikutuksen kautta saadaan tietoa ja luodaan uutta tietoa. Sen kautta tieto myös liikkuu. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa rakentuu ilmapiiri, jossa jokaista arvostetaan ja kannustetaan yhteistyöhön. Silloin myös oppimiselle avautuu monia mahdollisuuksia. Työssä oppiminen käsitetään sekä toiminnaksi että tiedoksi. Työskentely voidaan kokea opettavaisena ongelmanratkaisuprosessina, jonka tuloksena saadaan uutta tietoa ja opitaan. Opittua hyödynnetään käyttämällä ja soveltamalla sitä uusien tehtävien yhteydessä.
Työssä oppimista voidaan kehittää selkeästi rajatuilla tehtävillä sekä suunnitelmallisella koulutuksella ja ohjauksella. Työn tekemiselle ja työssä oppimiselle tulee varata riittävästi aikaa, jotta työn tekeminen ja työssä oppiminen voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jolloin tutkimuksen tavoitteena on tutkimuksen kohteena olevien tulkintojen esiin saaminen. Tässä tutkimuksessa tulkinnat kohdistuivat käsityksiin ja niiden välisten suhteiden tulkintaan, joten tutkimussuuntaukseksi on valittu fenomenografia. Fenomenografisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen tietoisena olentona muodostaa käsityksensä tietoisesti kokemastaan ilmiöstä. Oppimista tutkimuksessa tarkastellaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisena oppimisena. Konstruktivistisen käsityksen mukaan oppiminen on oppijan omista lähtökohdista rakentuvaa tulkitsemista ja maailman hahmottamista.
Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidulla Webropol-kyselylomakkeella. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografisella analyysimenetelmällä. Analysointiprosessi eri vaiheineen ja tutkimustuloksiin päätyminen ovat seurattavissa tutkimusraportista. Vaiheiden läpinäkyvyydellä on haluttu parantaa tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalinen vuorovaikutus ja tieto ovat työssä oppimisen perusta. Vuorovaikutuksen kautta saadaan tietoa ja luodaan uutta tietoa. Sen kautta tieto myös liikkuu. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa rakentuu ilmapiiri, jossa jokaista arvostetaan ja kannustetaan yhteistyöhön. Silloin myös oppimiselle avautuu monia mahdollisuuksia. Työssä oppiminen käsitetään sekä toiminnaksi että tiedoksi. Työskentely voidaan kokea opettavaisena ongelmanratkaisuprosessina, jonka tuloksena saadaan uutta tietoa ja opitaan. Opittua hyödynnetään käyttämällä ja soveltamalla sitä uusien tehtävien yhteydessä.
Työssä oppimista voidaan kehittää selkeästi rajatuilla tehtävillä sekä suunnitelmallisella koulutuksella ja ohjauksella. Työn tekemiselle ja työssä oppimiselle tulee varata riittävästi aikaa, jotta työn tekeminen ja työssä oppiminen voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42419]