Käänteinen oppiminen motivaatiota ja ylöspäin eriyttämistä tukemassa
Istermaa, Merja-Liisa (2016-12-01)
M.-L. Istermaa
01.12.2016
© 2016 Merja-Liisa Istermaa. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612023184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612023184
Tiivistelmä
Matematiikan opetus on perinteisesti ollut opettajajohtoista malliopetusta. Tutkimukset ja syksyllä 2016 voimaan astunut opetussuunnitelma puoltavat kuitenkin oppilaslähtöisempää oppimista. Tässä tutkielmassa tutustutaan oppilaslähtöiseen oppimiskulttuuriin nimeltään käänteinen oppiminen. Käänteinen oppiminen on saanut paljon huomiota osakseen niin Suomessa kuin maailmalla. Teoria ja aineiston analyysi pohjautuvat Marika Toivolan ja Harry Silfverbergin ajatuksiin käänteisestä oppimisesta. Heidän mukaansa käänteinen oppiminen lisää oppilaiden motivaatiota, tukee itsesäätöistä ja yhteisöllistä oppimista ja mahdollistaa luonnostaan eriyttämisen.
Empiirisessä osassa toteutettiin käänteisen opetuksen ideologian mukainen opetuskokeilu 7. luokan matematiikan oppiaineessa. Tutkimus on tapaustutkimus opetuskokeilusta ja sen avulla haluttiin löytää vastauksia tutkimuskysymyksiin 1. Mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden oppimismotivaatioon matematiikan oppiaineessa ja miten opetuskokeilu vaikutti niihin? 2. Miten itsesäätöinen oppiminen näkyi luokassa opetuskokeilun aikana? 3. Miten yhteisöllinen oppiminen näkyi luokassa opetuskokeilun aikana? 4. Miten opettajat ja oppilaat kokivat opetuskokeilun eriyttämisen näkökulmasta? Aineisto kerättiin haastattelemalla oppilaat kyselylomakkeiden avulla ja luokkaa opettaneet aineenopettaja ja erityisopettaja teemahaastatteluna.
Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksissa nousi esille, että oppilaiden motivaatioon vaikuttivat niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät. Omatahtista ja ”vapaampaa” opiskelua pidettiin positiivisena asiana ja opetuskokeilu lisäsi niin opiskelumotivaatiota kuin tuntiviihtyvyyttä. Itsesäätöiseen oppimiseen harjaantuminen vie aikaa ja opetuskokeilun aikana osalla oppilaista tavoitteena oli sen hetkisen oppitunnin tehtävien suorittaminen. Oppilaat pitäisi saada muodostamaan pidempikestoisia tavoitteita ja kiinnostumaan itse oppimisesta suorittamisen sijaan. Myöskään yhteisöllinen oppiminen ei toteudu itsestään, vaan opettajan on opastettava oppilaita sen suhteen. Opettaja voi esimerkiksi neuvoa oppilaille kuinka omaa ajattelumallia voi sanallistaa toisille. Opetuskokeilu toimi opettajien mielestä paremmin ylöspäin kuin alaspäin eriyttämiseen. Opetusvideot he kokivat hyödyllisiksi apuvälineiksi eriyttämisen tukemisessa ja opetuksessa yleensäkin.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta antoivat ammatillisesti hyödynnettävää tietoa siitä, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota, kun käänteistä oppimista halutaan toteuttaa matematiikan opetuksessa. Käänteinen oppiminen edellyttää perinteisten ajattelumallien muutosta niin opettajalta kuin oppilaalta.
Empiirisessä osassa toteutettiin käänteisen opetuksen ideologian mukainen opetuskokeilu 7. luokan matematiikan oppiaineessa. Tutkimus on tapaustutkimus opetuskokeilusta ja sen avulla haluttiin löytää vastauksia tutkimuskysymyksiin 1. Mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden oppimismotivaatioon matematiikan oppiaineessa ja miten opetuskokeilu vaikutti niihin? 2. Miten itsesäätöinen oppiminen näkyi luokassa opetuskokeilun aikana? 3. Miten yhteisöllinen oppiminen näkyi luokassa opetuskokeilun aikana? 4. Miten opettajat ja oppilaat kokivat opetuskokeilun eriyttämisen näkökulmasta? Aineisto kerättiin haastattelemalla oppilaat kyselylomakkeiden avulla ja luokkaa opettaneet aineenopettaja ja erityisopettaja teemahaastatteluna.
Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksissa nousi esille, että oppilaiden motivaatioon vaikuttivat niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät. Omatahtista ja ”vapaampaa” opiskelua pidettiin positiivisena asiana ja opetuskokeilu lisäsi niin opiskelumotivaatiota kuin tuntiviihtyvyyttä. Itsesäätöiseen oppimiseen harjaantuminen vie aikaa ja opetuskokeilun aikana osalla oppilaista tavoitteena oli sen hetkisen oppitunnin tehtävien suorittaminen. Oppilaat pitäisi saada muodostamaan pidempikestoisia tavoitteita ja kiinnostumaan itse oppimisesta suorittamisen sijaan. Myöskään yhteisöllinen oppiminen ei toteudu itsestään, vaan opettajan on opastettava oppilaita sen suhteen. Opettaja voi esimerkiksi neuvoa oppilaille kuinka omaa ajattelumallia voi sanallistaa toisille. Opetuskokeilu toimi opettajien mielestä paremmin ylöspäin kuin alaspäin eriyttämiseen. Opetusvideot he kokivat hyödyllisiksi apuvälineiksi eriyttämisen tukemisessa ja opetuksessa yleensäkin.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta antoivat ammatillisesti hyödynnettävää tietoa siitä, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota, kun käänteistä oppimista halutaan toteuttaa matematiikan opetuksessa. Käänteinen oppiminen edellyttää perinteisten ajattelumallien muutosta niin opettajalta kuin oppilaalta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36660]