”Oishan se ihanne jos joka luokalla olis oma erkkaope” : luokanopettajien ja erityisopettajien käsityksiä kolmiportaisen tuen mallista ja sen tuomasta yhteistyöstä
Hooli, Veera (2016-01-14)
Hooli, Veera
V. Hooli
14.01.2016
© 2016 Veera Hooli. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601151048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601151048
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan luokanopettajien ja erityisopettajien käsityksiä kolmiportaisesta tuesta ja sen tuomasta yhteistyöstä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten luokanopettajien ja erityisopettajien työnkuva on muuttunut sekä minkälaista heidän välinen yhteistyö on tukiportaiden välillä. Lisäksi tarkastellaan luokanopettajien ja erityisopettajien mielipiteitä liittyen kolmiportaiseen tukeen.
Vuonna 2010 tuli voimaan uudet lait, jotka muuttivat perusopetuksen järjestämisen periaatteita. Enää ei puhuta yleis- ja erityisopetuksesta vaan yhtenäisestä perusopetuksesta. Uudessa perusopetuksessa otettiin käyttöön kolmiportaisen tuen malli, joka rakentuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Lähtökohtana tukimallille on, että oppilaita tuetaan yksilöllisesti heti tuen tarpeen ilmaannuttua sekä tuen voimakkuutta vaihdellaan joustavasti tarpeiden mukaan.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan erityisopetuksen historiaa Suomessa ja sen muuttumista nykyiseen malliinsa. Viitekehyksessä käsitellään myös kolmiportaisen tuen mallin eri vaiheet sekä mallin tuomaa moniammatillista yhteistyötä. Teoreettinen viitekehys pohjautuu aiemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, kirjallisuuteen, lakeihin ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan.
Tämä tutkimus on laadullinen ja siinä käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin kahden eri kunnan luokanopettajia ja erityisopettajia haastatellen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kolme erityisopettajaa ja neljä luokanopettajaa. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat ja erityisopettajat kokivat osittain heidän työnkuvansa muuttuneen. Luokanopettajat kokivat, että vaikka he ovat päävastuussa oppilaan tukemisesta, voivat he silti pyytää konsultoivaa apua erityisopettajalta. Erityisopettajat mainitsivat, että heidän työtehtäviä on lisätty ja mitään vanhaa ei ole otettu pois. Kaikki opettajat kokivat yhteistyön hyväksi, joskin se riippuu ihmisten henkilökemioiden kohtaamisesta.
Tulokset eivät ole yleistettäviä, koska haastatteluihin osallistui vain kahden eri kunnan luokanopettajia ja erityisopettajia. Tutkimuksen tarkoituksena onkin antaa arvokasta tietoa liittyen kolmiportaiseen tukeen ja opettajien väliseen yhteistyöhön sen aikana.
Vuonna 2010 tuli voimaan uudet lait, jotka muuttivat perusopetuksen järjestämisen periaatteita. Enää ei puhuta yleis- ja erityisopetuksesta vaan yhtenäisestä perusopetuksesta. Uudessa perusopetuksessa otettiin käyttöön kolmiportaisen tuen malli, joka rakentuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Lähtökohtana tukimallille on, että oppilaita tuetaan yksilöllisesti heti tuen tarpeen ilmaannuttua sekä tuen voimakkuutta vaihdellaan joustavasti tarpeiden mukaan.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan erityisopetuksen historiaa Suomessa ja sen muuttumista nykyiseen malliinsa. Viitekehyksessä käsitellään myös kolmiportaisen tuen mallin eri vaiheet sekä mallin tuomaa moniammatillista yhteistyötä. Teoreettinen viitekehys pohjautuu aiemmin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, kirjallisuuteen, lakeihin ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan.
Tämä tutkimus on laadullinen ja siinä käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin kahden eri kunnan luokanopettajia ja erityisopettajia haastatellen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kolme erityisopettajaa ja neljä luokanopettajaa. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat ja erityisopettajat kokivat osittain heidän työnkuvansa muuttuneen. Luokanopettajat kokivat, että vaikka he ovat päävastuussa oppilaan tukemisesta, voivat he silti pyytää konsultoivaa apua erityisopettajalta. Erityisopettajat mainitsivat, että heidän työtehtäviä on lisätty ja mitään vanhaa ei ole otettu pois. Kaikki opettajat kokivat yhteistyön hyväksi, joskin se riippuu ihmisten henkilökemioiden kohtaamisesta.
Tulokset eivät ole yleistettäviä, koska haastatteluihin osallistui vain kahden eri kunnan luokanopettajia ja erityisopettajia. Tutkimuksen tarkoituksena onkin antaa arvokasta tietoa liittyen kolmiportaiseen tukeen ja opettajien väliseen yhteistyöhön sen aikana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29882]