”Se voi jättää siihen ikuiset arvet” : oppilaiden käsityksiä kiusaamisesta ja sen vaikutuksista

Abstract

Kiusaaminen on edelleen osa monien oppilaiden arkea suomalaisissa kouluissa. Kiusaamisesta on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta kiusaamista ei ole saatu kitkettyä pois. Tässä tutkimuksessa halutaan selvittää oppilaiden kiusaamiseen liittyviä käsityksiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen tilanne kiusaamisen suhteen on eräässä merilappilaisessa yhtenäiskoulussa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kiusaamisen määrän lisäksi kiusaamisen muodoista sekä siitä, minkälaisia käsityksiä oppilailla on kiusaamiselle altistavista tekijöistä ja kiusaamisen vaikutuksista. Myös oppilaiden kiusaamiseen liittyvää pelkoa kartoitetaan tutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistui 149 oppilasta, jotka olivat 6.–9. luokkalaisia. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2015 ja tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimus oli mixed methods -tutkimus, jossa hyödynnettiin niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisen aineiston kohdalla analyysimenetelmänä käytettiin tilastollista analyysia ja kvalitatiivisen aineiston kohdalla laadullisen tutkimusaineiston sisällön analyysia. Luonteeltaan tutkimus oli fenomenografinen, koska tutkimuksessa tutkittiin oppilaiden käsityksiä kiusaamisesta.

Tutkimusjoukosta 45 % koki kiusaamista, kuitenkin vain 4,5 % vastaajista ilmoitti kokevansa kiusaamista usein tai jatkuvasti. Erilaisia kiusaamisen muotoja nähtiin enemmän kuin koettiin. Tutkimuksessa selvisi, etteivät sukupuoli, luokka-aste ja koulumenestys selitä kiusatuksi joutumista. Lisäksi selvisi, että koulussa koetaan ja nähdään useita kiusaamisen muotoja. Eniten koettiin nimittelemistä ja ilkeää arvostelua, tönimistä ja kamppaamista, uhkailemista, häirintää ja painostamista sekä syrjintää ja eristämistä. Oppilaiden käsitysten mukaan erilaisuus oli kiusaamiselle voimakkaasti altistava tekijä. Muita altistavia tekijöitä olivat oppilaan ulkonäkö, arkuus ja vähäinen suosio vertaisryhmässä. Oppilaiden käsitysten mukaan kiusatuksi voi myös joutua kuka vain ilman varsinaista syytä. Kiusaamisen kiusatulle aiheutuvia vaikutuksia oppilaiden käsitysten mukaan olivat erilaiset henkiset vaikutukset, itsetuntoon liittyvät vaikutukset, pelko, masennus ja traumat. Oppilaiden käsitysten mukaan kiusaaminen voi pahimmassa tapauksessa altistaa itsetuhoiselle käytökselle.

Tutkimuksessa selvitettiin, pelkäävätkö oppilaat joutuvansa kiusaamisen kohteeksi. Oppilaista 71 % ei pelännyt kiusatuksi joutumista. Kiusaamista vastasi mahdollisesti tai varmasti pelkäävänsä 29 %. Kiusaamista ei pelätty kaverisuhteiden vuoksi, koska kavereiden ajateltiin auttavan kiusaamisen uhatessa. Kiusaamista pelättiin aikaisempien kiusaamistapausten vuoksi tai siksi, että oppilaat olivat ennenkin joutuneet kaveriporukan ulkopuolelle. Vertaisryhmässä vallitsevan muodin mukana pysymisen ajateltiin suojelevan kiusaamiselta.

Tutkimuksessa saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksen tulokset antavat kaikille lasten kanssa toimiville aikuisille arvokasta tietoa siitä, millaisia kiusaamisen vaikutukset ovat oppilaiden käsitysten mukaan ja millainen oppilas joutuu kiusaamisen kohteeksi. Vastaukset havainnollistavat nuorten maailman armottomuutta. Oppilaiden kanssa olisi hyvä keskustella kiusaamisesta, mikä voisi ennaltaehkäistä kiusaamistapauksia. Lisäksi nuorten välillä vallitsevien normien avaaminen ja kyseenalaistaminen voisi edesauttaa kiusaamisen vähenemistä ja loppumista.