Medical students' perceptions of physician leadership

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 2, the Agora building of the University of Jyväskylä, on 5 September 2025, at 12 noon

Abstract

The purpose of this dissertation was to enhance the understanding of first-year and final-year medical students’ perceptions of physician leadership within the context of leadership education in the medical curriculum.

Conducted at the University of Oulu, Finland, between 2020 and 2021, this mixed-methods study revealed diverse perceptions among students regarding what constitutes a good physician leader and good physician leadership. These findings partially echo the findings of the previous literature regarding the perspectives of experienced physicians and physician leaders on good leadership.

Additionally, the study uncovered novel insights. First, this dissertation study identified that the traditional attributes of a competent physician are closely aligned with those expected of a good physician leader. The respondents emphasized the importance of equitable leadership and tailoring leadership approaches to the individual needs of the physicians being led. Successful communication was highlighted as pivotal in transforming precepts into meaningful and impactful guidance. Another novel finding was the significance afforded to the tailoring of workloads to accommodate physicians’ varying skill levels and capacities. Furthermore, physicians being led want to solely focus on their assigned tasks within reasonable working hours, without taking on tasks originating from other healthcare sectors. The students also expressed a desire to have physicians’ voices to be heard in leadership decisions, which signals a shift from traditional leadership paradigms.

Final-year medical students’ opportunity to work as doctors did not influence their perceptions compared to those of first-year medical students regarding physician leadership. Notably, a subset of final-year students expressed their interest in, or potential aspiration towards, formal leadership roles in the future, which as such represents another novel finding. In the context of leadership education, the similarity of the perceptions of first-year and final-year students and those of experienced physicians suggests the feasibility of introducing leadership education early on in medical studies and incorporating it throughout the medical studies curriculum.Tiivistelmä

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä ensimmäisen ja viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijoiden käsityksistä lääkärijohtamisesta ja hyödyntää tutkimustuloksia lääketieteen opetussuunnitelmaan sisältyvässä johtamiskoulutuksessa. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistossa vuosina 2020–2021.

Analyysimenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toi esiin uusia havaintoja. Tutkimustulosten mukaan ensimmäisen ja viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijoiden käsitykset siitä, millainen on hyvä lääkärijohtaja ja miten lääkäreitä tulisi johtaa, ovat laaja-alaisia ja samansuuntaisia toisiinsa nähden sekä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty virkaiältään kokeneempien lääkärien mielipiteitä.

Hyvän lääkärin klassiset ominaisuudet muistuttavat hyvän lääkärijohtajan odotettuja hyveitä. Ihmisten johtamistaitojen tärkeys korostui, ja johtamiselta odotetaan tasa-arvoisuutta sekä yksilöllistä lähestymistapaa. Lääkäreiden työhön ei pitäisi sisällyttää muiden terveydenhuollon työntekijöiden töitä, vaan lääkäreiden tulisi voida keskittyä omaan lääkärityöhönsä ja pystyä suoriutumaan työtehtävistään kohtuullisessa työajassa. Lisäksi työmäärä olisi räätälöitävä lääkäreiden monimuotoisuus ja työpätevyys huomioiden. Riippumatta lääketieteen opiskelijoiden taustamuuttujista (lääketieteen opiskelijoiden koulutustausta ennen lääketieteen opintoja, sukupuoli tai ikä), suuri osa tutkimuksen kuudennen vuoden lääketieteen opiskelijoista oli työskennellyt lääkärin töissä lääketieteen opintojensa ohella, millä ei ollut vaikutusta verrattaessa johtamiskäsityksiä ensimmäisen ja kuudennen vuoden lääketieteen opiskelijoiden välillä. Lääketieteen opiskelijoiden kiinnostus työskennellä lääkärijohtajana tulevaisuudessa on aiempaan nähden kasvanut, ja myös lääketieteen opiskelijoiden näkemys johtaja-johdettava-vuorovaikutussuhteesta osoittaa poikkeamista perinteisestä paradigmasta.

Tämän tutkimuksen lääketieteen opiskelijoiden ja aiempien tutkimusten kokeneempien lääkäreiden yhteneväiset johtamiskäsitykset voisivat viitata siihen, että lääketieteen opetussuunnitelmaan sisältyvä johtamiskoulutus voisi alkaa jo lääketieteen opintojen ensimmäisenä vuonna ja jatkua opintojen rinnalla koko lääkärikoulutuksen ajan.