Kohti ekososiaalista varhaiskasvatusta

Tämä tutkielma käsittelee ekososiaalista kasvatusta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Ekososiaalinen kasvatus voidaan nähdä osana ympäristökasvatusta, jonka lisäksi siinä painottuu kestävän kehityksen edistäminen ja monilajisuuden huomioiminen. Monilajisuus kasvatuksessa tarkoittaa siirtymistä ihmiskeskeisestä ajattelusta kohti muiden lajien kunnioittamista ja monilajisuuden laajempaa ymmärtämistä ja hyväksymistä. Ekososiaalisen kasvatuksen avulla voidaan tarjota uudenlaisia näkökulmia ja tukea kestävää yhteiskunnallista muutosta ilmastonmuutoksen, lajikadon ja ympäristön saastumisen torjumiseksi. Tämän vuoksi tutkielmani tavoitteena on tuoda ekososiaalinen näkökulma osaksi nykyaikaista varhaiskasvatusta. Sen toteuttaminen vaatii tietoa ja ymmärrystä, sekä varhaiskasvatuksen toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja muokkaamista.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu ekososiaalisen ja monilajisen kasvatuksen sekä lasten arjessa ilmenevän monilajisuuden ympärille. Tarkastelen eläinten roolia lasten arjessa, sekä konkreettisina kohtaamisina joko elävien eläinten tai eläinhahmojen kanssa, että osana lasten ruokakulttuuria, eli eläiminä lautasella. Lisäksi varhaiskasvatuksen luonto- ja ympäristö-kasvatus muodostaa keskeisen osan kokonaisuutta. Pyrin tutkielmani avulla osoittamaan lasten arjessa toistuvien teemojen kautta ekososiaalisuuden merkitystä ja mahdollisuuksia osana varhaiskasvatusta.

Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Sen avulla voidaan kuvata tutkittavaa ilmiötä laaja-alaisesti. Tutkielman aineistonkeruussa olen hyödyntänyt monipuolisesti sekä kansainvälisiä että kotimaisia lähteitä. Eri tietokantojen käyttäminen auttoi löytämään aiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuksia ja kirjoittajia.

Tutkielman tulokset osoittavat, että ihmistä ei ole olemassa ilman luontoa. Varhaiskasvatuksen arjessa pieniltäkin tuntuvat asiat, kuten ruokailuhetket tai yhteiset retket luontoon, voivat olla merkityksellisiä lapsen luontosuhteen ja maailmankuvan kehittymisessä. Tutkielmassa nousee esiin myös empatia, mikä oli keskeinen teema useissa eri lähteissä. Empatialla on tärkeä rooli sekä luonto- ja ympäristökasvatuksessa että ekososiaalisen ajattelun vahvistumisessa.