Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus kielikylpypäiväkodissa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta, millaista lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus on kielikylpypäiväkodissa. Kielikylpypäiväkodissa lähtökohtana on se, että lastentarhanopettaja puhuu vain kielikylpykieltä, jota lapsi ei aluksi osaa lainkaan. Suomessa kielikylpyä järjestetään pääasiassa ruotsin kielellä suomea äidinkielenään puhuville lapsille. Tutkimuskysymykseni on: ”Millaista lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus on kielikylpypäiväkodissa?” Tämän pääkysymyksen alle sijoittuu pienempiä alakysymyksiä: millä keinoilla opettaja luo vuorovaikutusta ja miten opettajan kokoaikainen kielikylpykielen käyttö vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun ja lapsen kokemuksiin päiväkodista? Päiväkodissa vuorovaikutus on olennainen asia, joka vie lapsen kehitystä ja oppimista eteenpäin ja vaikuttaa siihen, millaisena lapsi kokee päiväkodissa käymisen ja näin ollen myös lapsen elämänlaatuun ja hyvinvointiin.

Toteutan tutkimukseni teoreettisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat kaksikielisyyden ja kielikylpymenetelmän määrittely sekä vuorovaikutuksen merkitystä korostavan sosiokulttuurisen teorian tarkastelu toisen kielen oppimisen näkökulmasta. Käsittelen myös lapsen kehitystä kaksikielisessä ympäristössä sekä kielikylvyn toteuttamista päiväkodissa. Olen käyttänyt lähteinä monipuolista tutkimuskirjallisuutta ja toimitettuja teoksia.

Tutkimastani kirjallisuudesta kävi ilmi, että kielikylvyn alussa vuorovaikutuksen luomisessa nonverbaalilla kommunikaatiolla on merkittävä rooli. Opettaja luo vuorovaikutusta fyysisellä koskettamisella, katsekontaktilla, kädestä pitäen ohjaamisella, elekielen avulla ja kaiken toiminnan sanoittamisella. Lisäksi hän käyttää apuna paljon kuvallista materiaalia. Lasten kokemukset kielikylpypäiväkodista olivat positiivisia. Heidän kokemuksiinsa vaikuttaa paljon vuorovaikutus muiden ryhmän lasten kanssa, eikä kieli ole merkittävin päiväkotiympäristöön vaikuttava tekijä. Erään tutkimuksen mukaan monet kielikylpyopettajat ajattelivat kokoaikaisen kielikylpykielen käytön vaikuttavan vuorovaikutussuhteen laatuun heikentävästi. Aiheesta ei löytynyt montaa tutkimusta, mikä voi heikentää tämän tutkimuksen luotettavuutta.

Kielikylpyä on tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla paljon ja aiheesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Useimmat tutkimukset keskittyvät kielikylvyn oppimistuloksiin ja kielitieteelliseen näkökulmaan. Yllättävää oli se, ettei vuorovaikutusta käsitteleviä tutkimuksia löytynyt montaa, vaikka kielikylpyä on tutkittu jo monen vuosikymmenen ajan. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia empiirisesti lastentarhanopettajan ja lasten kokemuksia vuorovaikutussuhteen laadusta kielikylpypäiväkodissa ja sitä, eroavatko kokemukset toisistaan.