” We don’t really talk about dis/ability in classroom teacher education” : teacher educators’ insights on dis/ability and anti-ableism in Finnish pre-service classroom teacher education

Abstract

The main objective of this thesis is to understand the current conceptualization of disability and anti-ableism within Finnish classroom teacher education. In addition, we aim to create a space for reflecting upon dis/ability for teacher educators.

Six teacher educators from three classroom teacher education programs were interviewed within this study to utilize qualitative research and reflexive thematic analysis according to Braun and Clarke (2022). The findings of this study showcased an overall continued invisibility of dis/ability and anti-ableism within teacher education. Teacher educators demonstrated a desire to move towards anti-ableism and disability inclusion in their work; however, dis/ability is insufficiently accounted for in teacher education (Hansen et al., 2024). This is due to a disproportionate emphasis on diagnostic means and presents dis/ability as a topic to be discussed mainly in relation to special education. In addition, the findings show that there is a need for systemic action to rethink inclusion as social justice, and to explicitly focus on dis/ability as an intersection. Teacher educators revealed the risk of exclusion for teachers with disabilities within the workforce as well as significant barriers of entry and within teacher education that pre-service classroom teachers with disabilities experience significant barriers of entry to teacher education and structural challenges within teacher education. Further, it was emphasized that pre-service classroom teachers risk leaving teacher education with a lack of knowledge and competency to account for dis/ability in their work.

To conclude, these findings suggest that there is a need within teacher education for concrete actions to address the experiences of persons with disabilities within education. This requires explicit and systematic engagement with dis/ability for both teacher educators and pre-service classroom teachers. Additionally, this requires more research that is participatory and seeks to identify sites of change that allow for structural and attitudinal barriers to be addressed.

Tämän tutkielman päätavoite on ymmärtää vammaisuuden/kyvykkyyden sekä anti-ableismin konseptit suomalaisessa luokanopettajakoulutuksessa. Lisäksi pyrimme luomaan tilaa luokanopettajakouluttajille reflektoida kriittisesti vammaisuutta/kyvykkyyttä. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin kuutta luokanopettajakouluttajaa kolmesta yliopistosta. Aineisto analyysi toteutettiin hyödyntämällä refleksiivistä teemaatista analyysia (Braun & Clarke, 2022).

Tutkimus osoitti, että toive huomioida vammaisuus/kyvykkyys sekä pyrkimys vammaisinkluusion ja anti-ableismiin on läsnä, mutta todellisuudessa tämä ei vielä toteudu luokanopettajakoulutuksessa (Hansen et al., 2024). Vammaisuuden/kyvykkyyden konseptin ymmärrys luokanopettajakoulutuksessa perustuu paradoksaalisesti vahvaan yhdenvertaisuuden arvopohjaan, jossa diagnostiikalla on suhteeton painoarvo, ja vammaisuus mielletään erityispedagogikaan. Lisäksi tulokset osoittavat, että luokanopettajakoulutus tarvitsee systemaattisia toimia inkluusion mieltämiseksi sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi, jossa vammaisuus olisi intersektionaalinen näkökulma. Myös vammaisuuden sosiaaliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen tulee keskittyä. Tulokset korostivat, että vammaiset luokanopettajaopiskelijat ovat vaarassa tulla syrjityiksi työmarkkinoilla, ja kohtaavat rakenteellisia esteitä koulutukseen pyrkiessään sekä koulutuksen aikana. Luokanopettajakouluttajat huomauttivat, että luokanopettajakoulutus jättää tulevat luokanopettajat ilman tarvittavaa tietotaitoa vammaisuuden/kyvykkyyden huomioimiseen.

Luokanopettajakoulutuksessa tulisi kehittää konkreettisia toimia vammaisten henkilöiden sekä heidän koulutuskokemustensa huomioimiseksi. Kaikkien toimijoiden tulisi systemaattista sitoutua kohtaamaan vammaisuuden/kyvykkyyden konsepti ja kysymykset. Lisäksi tarvitaan enemmän osallistavaa tutkimusta, joka tunnistaa muutoksen kohteet rakenteellisten sekä asenteellisten esteiden purkamiseksi.