Filosofinen tarkastelu mentalisaatioteorian soveltamisesta yläkoulun tukioppilastoimintaan

Abstract

Tämä kasvatustieteen pro gradu -tutkielma rakentuu mentalisaation ja tukioppilastoiminnan käsitteiden ympärille. Teoreettisen työni tavoitteena oli selvittää mitä potentiaalia mentali-saatioteorian soveltamiseen yläkoulun tukioppilastoimintaan sisältyy sosiaalisen kanssa-käymisen, vertaissuhteiden ja yhteisöllisyyden edistämisen näkökulmista. Tarkastelin tätä filosofisen pohdinnan keinoin ja huomioin katsauksessani myös ajankohtaisen kriittisen keskustelun psykologisista ja terapeuttisista suuntauksista.

Psykoanalyyttiseen psykologiaan ja kiintymyssuhdeteoriaan pohjautuvan mentalisaatioteo-rian keskeinen pyrkimys on ymmärtää omaa ja toisen toimintaa pohtimalla toiminnan taus-talla olevien näkymättömien syiden eli mielentilojen, kuten uskomusten, tunteiden, ajatus-ten ja toiveiden suhdetta näkyvään käyttäytymiseen. Tässä tutkimuksessa tukioppilastoimin-ta perustuu Mannerheimin lastensuojeluliiton kehittämään valtakunnalliseen malliin, jonka lähtökohtana on oppilaiden vertaistuki ja osallisuus koulun ilmiöihin vaikuttamisessa. Men-talisaatioteoriassa ja tukioppilastoiminnassa yhdistyy molemmissa pyrkimys sosiaalisen kanssakäymisen ja ihmissuhteiden edistämiseen.

Tutkimuksessa syntyneiden päätelmieni perusteella mentalisaatioteorian potentiaali liittyy sosiaalisen toiminnan tukemiseen erityisesti vertaistuen sekä vertaissuhteiden ja tätä kautta yhteisöllisen ilmapiirin edistämisen näkökulmista. Tukioppilastoiminta tarjoaa otollisen väylän mentalisaatioteorian hyödyntämiseen ja koulun sisäisten ilmiöiden tutkimiseen. Mentalisaatioteoriaa tai tukioppilastoimintaa ei ole tutkittu kasvatustieteen näkökulmasta juuri lainkaan, ja tutkimukseni yhdistää niitä ainutlaatuisella tavalla. Tutkimuksellani avaan keskustelua oppilaslähtöisten menetelmien hyödyntämisestä kouluissa ja tutkimuksessa, sekä tarkastelen mentalisaatioteoriaa yhtenä näkökulmana tukioppilastoiminnan kehittämi-seen. Tutkimukseni herättää ajatuksen välittävän ja mentalisoivan kouluyhteisön kehittämi-sestä. Oppilaiden lisäksi koulun henkilökunta ja nuorten kanssa toimivat voivat hyötyä tut-kimukseni tarjoamista näkökulmista.

This theoretical master's thesis explores the intersection of mentalization theory and peer support programs in Finnish lower secondary schools. The aim of this study was to investi-gate the potential of applying mentalization theory to peer support activities, particularly in promoting social interaction, peer relationships, and a sense of community within the school environment. The study is grounded in philosophical reflection and engages with current critical discussions surrounding psychological and therapeutic approaches.

Mentalization theory origins from psychoanalytic psychology and attachment theory and focuses on understanding one’s own and others’ behavior by interpreting the underlying mental states – such as beliefs, emotions, thoughts, and desires that drive visible behaviour. The examined peer support model is based on the unique national peer support framework developed by the Mannerheim League for Child Welfare. The model emphasizes peer sup-port and student participation in shaping school climate and wellbeing. Both mentalization theory and the peer support program aim to enhance interpersonal relationships and a sense of community. The findings in this study suggest that mentalization theory holds significant potential for supporting social dynamics in schools, especially through peer relationships and the cultiva-tion of a communal atmosphere. Peer support programs offer a promising avenue for apply-ing mentalization theory and for examining internal school phenomena.

This thesis contributes uniquely to the field of educational sciences by bridging two under-explored areas – mentalization theory and peer support program. It opens a broader discus-sion on student-centered methods in education and research, proposing mentalization and student-centered models as valuable perspectives for developing school practices. The study introduces the idea of fostering a caring and mentalizing school community, where not only students but also school staff and youth professionals can benefit from the insights offered.