Diskurssianalyysi kyläkouluja käsittelevistä mediateksteistä
Suhonen, Emilia; Jussila, Hilla (2025-06-24)
Suhonen, Emilia
Jussila, Hilla
E. Suhonen; H. Jussila
24.06.2025
© 2025 Emilia Suhonen, Hilla Jussila. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506244926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506244926
Tiivistelmä
Kyläkoulut herättävät Suomessa vilkasta keskustelua, koska ne kytkeytyvät vahvasti paitsi opetuksen järjestämiseen myös laajemmin aluepolitiikkaan, kuntatalouteen, yhteisöllisyyteen ja kansalaisten kokemaan oikeudenmukaisuuteen. Kyläkoulun merkitys ylittää usein koulutuksellisen roolinsa ja se nähdäänkin monissa maaseutuyhteisöissä kylän sosiaalisena ja kulttuurisena keskuksena, jonka säilymisen nähdään vaikuttavan alueen elinvoimaan ja identiteettiin. Kyläkoulujen lakkauttaminen ei tästä syystä ole vain hallinnollinen ja taloudellinen ratkaisu vaan se koetaan paikallisella tasolla henkilökohtaisena ja poliittisena kysymyksenä, joka herättää vahvoja tunteita ja vastarintaa.
Vilkkaasta keskustelusta huolimatta suomalaisista kyläkouluista on melko vähän tutkimusta saa-tavilla. Tämä tutkielma pyrkii osaltaan täyttämään tutkimusaukkoa tunnistamalla keskeisimpiä kyläkouluihin liittyviä diskursseja Ylen, Helsingin Sanomien ja paikallislehtien kyläkouluja käsittelevistä mediateksteistä. Selvitimme millaisia kyläkoulujen lakkauttamisia puolustavia ja vastustavia argumentteja mediateksteissä esiintyy. Lakkauttamista puolustavat argumentit olivat harvalukuisia ja nojasivat taloudellisiin ja väestörakenteellisiin syihin. Ne esittivät lakkautukset välttämättöminä toimenpiteinä ilman tilaa vaihtoehdoille. Vastustavat argumentit olivat moniäänisempiä ja painottivat kyläkoulujen merkitystä yhteisöllisyydelle, lasten hyvinvoinnille ja alueen elinvoimalle. Keskustelu paljasti, että kyläkoulujen lakkauttaminen on vahvasti arvolatautunut ja monitasoinen yhteiskunnallinen kysymys.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kyläkoulun käsitettä, historiaa, sen merkitystä kyläyhteisölle ja roolia koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Tutkielma pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka keskeisenä piirteenä nähdään kielenkäyttö sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Tutkielman aineisto koostuu 27:stä Ylen, Helsingin Sanomien ja paikallislehtien verkossa julkaistuista mediateksteistä, joita on analysoitu diskurssianalyysin keinoin.
Analyysin perusteella tunnistettiin neljä diskurssia, jotka käsittelevät kyläkouluja. Tunnistetut diskurssit ovat: Säästöperusteiden ja niiden kyseenalaistamisen diskurssi, yhteisöllisyyden ja sen haavoittuvuuden diskurssi, lapsen edun ja koulumatkojen vaikutusten diskurssi ja keskittämisen kritiikin ja tasa-arvon diskurssi. Tutkielmamme ei tavoittele kyläkoulujen rooliin liittyvien ilmiöiden totuudellistamista vaan analyysin pohjalta laadittujen pohdintojen tarkoitus on tuoda uusia näkökulmia kyläkoulujen lakkauttamisen aiheuttamista ristiriitaisista tunteista ja valta-asetelmista.
Vilkkaasta keskustelusta huolimatta suomalaisista kyläkouluista on melko vähän tutkimusta saa-tavilla. Tämä tutkielma pyrkii osaltaan täyttämään tutkimusaukkoa tunnistamalla keskeisimpiä kyläkouluihin liittyviä diskursseja Ylen, Helsingin Sanomien ja paikallislehtien kyläkouluja käsittelevistä mediateksteistä. Selvitimme millaisia kyläkoulujen lakkauttamisia puolustavia ja vastustavia argumentteja mediateksteissä esiintyy. Lakkauttamista puolustavat argumentit olivat harvalukuisia ja nojasivat taloudellisiin ja väestörakenteellisiin syihin. Ne esittivät lakkautukset välttämättöminä toimenpiteinä ilman tilaa vaihtoehdoille. Vastustavat argumentit olivat moniäänisempiä ja painottivat kyläkoulujen merkitystä yhteisöllisyydelle, lasten hyvinvoinnille ja alueen elinvoimalle. Keskustelu paljasti, että kyläkoulujen lakkauttaminen on vahvasti arvolatautunut ja monitasoinen yhteiskunnallinen kysymys.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kyläkoulun käsitettä, historiaa, sen merkitystä kyläyhteisölle ja roolia koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Tutkielma pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka keskeisenä piirteenä nähdään kielenkäyttö sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Tutkielman aineisto koostuu 27:stä Ylen, Helsingin Sanomien ja paikallislehtien verkossa julkaistuista mediateksteistä, joita on analysoitu diskurssianalyysin keinoin.
Analyysin perusteella tunnistettiin neljä diskurssia, jotka käsittelevät kyläkouluja. Tunnistetut diskurssit ovat: Säästöperusteiden ja niiden kyseenalaistamisen diskurssi, yhteisöllisyyden ja sen haavoittuvuuden diskurssi, lapsen edun ja koulumatkojen vaikutusten diskurssi ja keskittämisen kritiikin ja tasa-arvon diskurssi. Tutkielmamme ei tavoittele kyläkoulujen rooliin liittyvien ilmiöiden totuudellistamista vaan analyysin pohjalta laadittujen pohdintojen tarkoitus on tuoda uusia näkökulmia kyläkoulujen lakkauttamisen aiheuttamista ristiriitaisista tunteista ja valta-asetelmista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]